keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Pensseli heilui taas

Näköjään on taas se aika vuodesta, kun minulle iskee halu maalata vanhoja kalusteita uuteen uskoon.

Blogissa Päärynäpuun alla oli aivan ihastuttavan rohkea värivalinta keittiönpöydälle! Ihastuin siihen heti ensi  silmäyksellä. Meiltä löytyy kodin tekstiileistä jonkin verran samaa turkoosia ja pidän väristä todella paljon.
Kuitenkaan en ollut ihan niin rohkea ja valitsinkin kesysti meidän ruokapöytään sävyn omenankukka, joka oli aika hailakan vaaleanpunaiseen vivahtava. Myös iän vanha kiiltävän musta keinutuoli sai uuden maalin pintaan samalla sävyllä. Siitä tuli todella suloinen. Ennen musta keinutuoli oli inhokkini ja mietin että mihin sen piilottaisi, mutta nyt se pääsi olohuoneeseen.

Yläkerran aula oli valkoinen kaikkinensa. Viime kerralla oli tunne että on saatava valoa!   Ja sitähän saa kun pistää valkoista. Nyt oli tunne että on saatava joku väripilkku sinne ja mies sitten joutui vaihteeksi lähtemään rautakauppaan  ;)
Annoin netistä katsomani värikoodin edes lähelle sitä turkoosia mikä jäi tuolta blogista mieleeni kiemurtelemaan. ja lisäksi laitoin matkaan saman sävyisen käsipyyhkeen, että mahdollisimman lähelle sitä sävyä ja jos ei löydy niin sitten vasta se koodi. No ilmeisesti nämä ovat hyvin varautuneet tällaiseen päähänpinttymämuijiin?  ;) Heillä oli sellainen vekotin että pyyhkeestä mitattiin sävy ja kone sekoitti samaa sävyä! Hienoa!  :D   Kuvat on muokattuja, mutta jonkin kuvan niistä saa. Rupukameralla kuvattuja, kun ilmeisesti tytöllä on parempi kamera matkassaan, kun sitä ei nyt tähän hätään löytynyt ja ehkä olisi pitänyt malttaa odottaa vielä enenmmän valoakin ... ;)


Pöytä näyttää paljon tummemmalta kuvassa. Kuten lattiakin..


Tästä tuli oikein sievä.



Ja varmaan joutuu sutimaan vielä tuolitkin samalla sävyllä? vaikkakin ne on ihan hyvät valkoisenakin pöydän sävyn kanssa.



Ja olenkin jo löytänyt lisää kohteita maalaukseen. Yksi ikean vanha lipasto, ikean lokerikko ja meidän vanha tv-taso... tästä ei tule taas loppua ;)

lauantai 26. tammikuuta 2013

Lauantain luistelut

Käytiin tänään luistelemassa. Vietiin ensin kuopus kummitädille "hoitoon" siksi aikaa, että olisi ollut kahdet käsiparit nyt ainakin käytettävissä, kun kolme luistelijaa tarvitsi kiinnipitäjää enemmän tai vähemmän tai ainakin pystyyn nostajaa..

No meidän mammanpoika oli sitten päättänyt toisin ja huusi siellä kuin hyeena, kun äitiä tai isiä ei näkynyt missään. Joten isi sitten lähti hakemaan pojan kentälle ja Jäpä Jäppinen oli ikionnelinen isin ilmestymisestä  ;)
Näin onnellinen hän oli kentällä..


Neiti 5v ♥


Vanhin tyttö ja 3v ♥


Ensimmäistä kertaa luistimilla ja kuin vanha tekijä!
 Tässäkö tulevaisuus...? ;)



Oikeen pölhölän perhe...
 Kolmonen katsoo kuin H.Moilanen ja minullakin lumihiutale sopivasti silmässä ..



Mukavaa oli, itkua ja parkua tietenkin lopuksi. Niinhän se usein menee, itku pitkästä ilosta  :D
 Isi  haki perheelleen äkkiä kiinalaisten äitien tekemää ruokaa lähiravintolasta, jolla saatiin taas tytyväiset lapsoset. Huomenna uudestaan, jos herään ajoissa. Mulla on pitkään nukkumisaamu ja aion nukkua jos vain unta riittää! Ja iltavuoroon töihin vielä illaksi.  :)


perjantai 25. tammikuuta 2013

Vaahtokarkkimassasta kittyjä..

Tänään sain valmiiksi mun testaus kittyt.
 Tein siis vaahtokarkkimassasta Tupperwaren muoteilla parit kittyt.
Annoin kuivua rauhassa ja maalasin sitten ne pastaväreillä ja vähän (siis vähän enemmänkin  ;)  ) kimallettakin laitoin
toiselle mekkoon ja rusettiin ja toisen kukkaan. Nomparelleista tein herkun toiselle käteen, kun en muutakaan keksinyt.  :)

Ihan kivoja, nopeita ja helppoja koristeita.





Ihan tavis kotipäivä meillä tänään.

Maaliskuun alkuun on myös risteilyreissu  varattuna mammaporukalle. :)
Odotan innoissani, koska ketään lähtijöistä en ole aiemmin tavannut ihan livenä. Yhteyttä ollaan pidetty jo yli viisi vuotta netin välityksellä eli eiköhän ole jo aikakin tavata ihan oikeasti?! :)
Ihanan jännittävää!


Mukavaa viikonloppua kaikille!



P.s. Mä olen jotenkin ihan hirvittävän tyytyväinen elämääni tällä hetkellä :))
Virtaa riittää hyvin vähän kaikkeen ja olo on kaikin puolin onnellinen. 
Talo tuntuu olevan kunnossa ja erityisellä sujuu koulussa, kuten muillakin koululaisilla.
 Töitä riittää hyvin ja ja ja....kaikki on niin hyvin!
On ihanaa kun huolta ja murhetta ei tarvi jatkuvasti kantaa ♥

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Valkovuokko ja sinivuokkokakkua



Pientä stressiä vissiin oli ilmoilla? Heräsin jo 6.45 ensimmäisen kerran tänä aamuna ajattelemaan että se kakku! :D Onneksi en eilen vaihtanut äkillisen sairasloman takia iltavuoroani aamuun. Olin nimittäin hetkellisesti jo unohtanut koko kakun, joka piti olla valmis aamulla viimeistään kymmeneltä. 
Ja sitten oltaisiin oltu totaalisen pulassa..

Tässä se nyt kuitenkin on.
Mustikkarahkalla ja valkosuklaavaahdolla. Vaahtokarkkimassalla päällystettynä. Suihkaus helmiäis spraytä päälle. Kukat vaahtokarkkimassaa myös. Ja viimeinen yritys suklaalla kirjoitus.. ei kertakaikkisesti ole mun juttu näillä supertärisevillä käsillä! Kuitenkin kelpasi kakun tarvitsijalle onneksi.
Enhän mä ole mikään oikea leipuri edes, vaan ihan kotikokki ;)






Ja sitten kohta taas iltavuoroon, neljäs menossa. Aurinko tuntuu jo toimivan, se piristää jo kummasti  ;)
Huomenna vielä viimeinen iltavuoro ja sitten olisi taas luvassa huikeat 5 vapaata.


Ihanaa sunnuntaita! Aurinko paistaa kauniisti!




perjantai 18. tammikuuta 2013

Jotain sinistä ja valkoista..

Sunnuntaiksi olisi kakkua tehtävä ja toiveena oli jotain sinistä ja valkoista. Sinivuokkoja?
No mulla oli hyvin pieni muotti ja piti ystävältä saada lainaan vähän isompi mutta se ei sitten koskaan ehtinyt meille asti, joten tein sillä omalla pikkumuotilla. Ei tullut ihan niin hyviä kuin olisi tullut isommalla muotilla.

Tällaisiä niistä tuli..


Ja tietenkin Confetista oli loppu keltainen nonparelli. Aina on loppu ne mitä lähden hakemaan tai joku lähtee minulle hakemaan. Oli sitten eroteltava monivärisestä nomparellista keltaista ja valkoista ja olihan homma ;9

Tässä pitkien vapaiden jälkeen tuli jotenkin yhtäkkiä ihan kauheasti hommaa mukamas. Töitä tarjottiin keikkalaiselle 5iltaa peräkkäin enkä viitsinyt kieltäytyäkään. Kun tiettyyn  määrään rahaa tottuu, niin jostain syystä on vaikeampaa tottua vähempään...? Joten on otettava jos on tarjolla, eikä sovittuja vuorojakaan ollut valmiiksi kuin 1. Ja kakun olin luvannut jo jokin aika sitten, joten sen tekeminen pitää vaan ujuttaa johonkin väliin.

Välittäjäkin meillä pyörähti. Ja tykkäsi kovin. Oli nainen, pitäiskö kutsua vielä miespuolinenkin :D Talon väri on kuulemma just eikä melkein :) On vaaleanpunaisia taloja, mutta tämä on kuulemma kaunis sellainen. Oikein sisään kutsuva!  Ja sisällä oli oikeat sävyt, yläkerran aulasta tykkäsi jotenkin tosi paljon, mutta olihan se kaunis kun aurinko oikein tulvi sisään. Sauna oli myös hänen mielestään hyvä, kun on niin iso. Ja kodinhoitohuoneesta piti myös kun vaatekaapit on siellä ja muutenkin tilava.
 Myymässä ei olla, mutta aikaisintaan parin vuoden kuluttua vasta kannattaa myydä jos niin tekee mieli. Oltiin tyytyväisiä arvioon.  :) Katsotaan..

Eipä kai muuta..? H&m:n tyynyt on ihanat väriltään, mutta ei käy tuohon sohvalle. jatkuvasti ovat lattialla ja mua on alkanut ärsyttää niiden koko. ja se liukkaus! :D Siirrän ne varmaan yläkertaan meidän sänkyyn ja etsin sitten tilalle uudet, jotain roosaa ja harmaata tarvis, mutta mistä? Kokoa 40x 40cm pitäis olla ja yksiväriset. Ikeasta ei oikein iskenyt, jostain muualta pitäisi löytää. Eli siinä mun ale säästäminen taas nähtiin :D Ei kannata mun ostaa alesta vaan just silloin kun nään ne oikeat :)

Mukavaa viikonloppua!


torstai 17. tammikuuta 2013

Omalla tahdilla...?

Meillä on vilistänyt kaksi pientä vaipoissa yhtäaikaa. Ikäeroahan on 1,5v viidennen ja kuudennen välillä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä että neiti 3v 2kk on todella oppinut ihan itsekseen kuivaksi! :)


Muut meidän perheen lapset on olleet vähän alle tai viimeistään 2vuotiaina päiväkuivia ja yökuivia ihan viimeistään 2,5vuotiaina. Paitsi meidän erityislapsi joka oppi kuivaksi reilu 4vuotiaana. Sekin oli jo mielestäni tosi hyvin, koska olisi voinut mennä pidempäänkin helposti.

Tämän viidennen lapsen kohdalla ajattelin toimia lapsen tahtisesti. En pakottanut potalle ollenkaan. Toki muutaman kerran houkuttelin. Selkeästi tytöllä oli ne herkkyyskaudet jolloin potta kiinnosti. Ja kaudet jolloin potta ei kiinnostanut. Tämä tyttö ei ollut edes lahjottavissa! Joten ajattelin että mennään hänen omalla tahdillaan.

Yhtenä päivänä hän vain halusi potalle, teki pissan sinne. Kävi hakemassa pikkuhousut kaapista ja vaihtoi vaipan niihin. Muutama yökin meni samaan syssyyn kuivalla vaipalla. Ja sitten tyttö ilmoitti että: nyt tänä iltana minusta on pissa loppunut, nukun pikkareilla!
Vuorattiin sänky varmuuden vuoksi, mutta yhtäkään pissavahinkoa ei ole vielä sattunut. Yhtenä päivänä oli noin viikko sitten muutama pikkarivahinko, kun sinä päivänä oli paljon muutakin ettei malttanut vain mennä potalle. Muuten ei olekaan vahinkoja sitten sattunut. Huomattavasti helpommin on mennyt, kun lapsi oli selkeästi valmis pottailuun.  :)


Tutista päästiin jo aikaa sitten eroon. Ihan vahingossa sekin tapahtui. Kaikki neljä tuttia oli hävyksissä yhtenä iltana. Oli vain pakko mennä nukkumaan ilman tuttia, eikä itkukaan tullut. Minä löysin yhden myöhemmin mutta enpä sitä sitten antanut  ;) Muutaman kerran kyseli perään. Tilasi isältään uusiakin tutteja uudenvuoden tienoilla kaupasta. Toissapäivänä löytyi yksi kadonneista tuteista. Ei laittanut edes suuhunsa, vaan haaveili siihen virittävänsä tuttinauhansa jonka löysi myös nukketarvikelaatikostaan. Tutti katosi jostain kumman syystä samantien, eikä sitä ole ikävöity.

Vielä on aamu/iltapullo. Siitäkin kai pitäisi kohtapuoliin luopua? Mehän ollaan ihan myöhässä tässäkin asiassa..?  :D
 Eipä ole kyllä mikään kiire meillä. Katsotaan pikkuhiljaa jos hän vaikka itse haluaisi luopua siitä, ehkäpä se menisi niin kaikista kivuttomimmin ;)

Ja tässä ei ole kyse mistään äidin laiskuudesta. Ihan mielenkiinnolla katson miten nämä asiat sujuu tällä tavalla? Tämä neitonen myös sai itse päättää imetyksen loppumiseen.  :)
Meillä ei ole kiire oppia kaikkea opaskirjojen ja neuvolan suositusten mukaan.  :)


perjantai 11. tammikuuta 2013

Kahdeksan faktan haaste!

Sain Ansukalta haasteen ja otin sen tietysti vastaan :) kiitos vaan Ansukka! ♥

Haastan seuraavat: RianneEevaMaria . Sabuska 

Kaikki mun lemppariblogeja ja enempää en sitten haasta kun osa ei haasteita halua ja osa onkin saanut jo saman hasteen ja eräs lempparibloggaaja sen jo antoi minulle! ;)

1. Kiitä haasteen antajaa!
2.Jaa haaste 8:lle bloggaajalle.
3.Ilmoita näille 8:lle haasteesta.
4.Kerro 8 satunnaista asiaa itsestäsi.


•••••

1.

 Mun lempivärit...valkoinen, musta, roosa ja harmaa. Vaatteita niistä väreistä ja samoin tytöillä, kuin pojillakin. Näkyy myös sisustuksessa, autossa ja talossa, kissoissakin asti :D Valitan kuopukseni...joskus joutuu pukeutumaan pinkkiin... ;) Se on sun osas neljän systerin jälkeen...kun yöppärit loppuu kesken..




2.

Mä olen sellainen innostuja. Innostun aina asioista ihan täysillä ja teen niitä tosi paljon kunnes kyllästyn  :D kakut, koristeet, kasa villasukkia, maalaaminen,,,mutta talon maalaus oli liikaa jo, liian iso urakka. Se into lopahti, mutta toivottavasti jatkuu ens kesänä ja loputkin saan maalattua..? 
Sama myös tiedon keruussa, kun joku asia kiinnostaa niin sitten etsin tietoa ihan mielettömät määrät.

3.

Ihmissuhteet, joskus vaikeakin laji. Arvostan ihmisissä aitoa rehellisyyttä ja rohkeutta seistä omien sanojen ja tekojen takana.  Sellaista tavallisuutta myös. Mulle on ihan sama mikä ihminen on ammatiltaan tai taustoiltaan muuten, sisus ratkaisee. Kauniin ulkokuoren ja kulissien takana voi lymytä läpimätä ihmisparka.
En arvosta millään tavoin oman edun tavoittelijoita, minkä taakseen jättää sen edestään löytää..

4. 
Materiaali. Vaikka mä tykkään kauniista asioista, kotonakin, niin elämä voi olla tosi ihanaa ilman hienouksia. Mä haaveilen ja hankin, mutta olen saanut itsekin todeta ääneen että kyllä meidän perhe oli tosi onnellinen siinä väliaikaisessa rivarin pätkässäkin vaikka oltiin kuin "sillit purkissa". Isot talot, hienot autot ja loistokas elämä kaikin puolin ei tuo onnea, mutta tämän mä olenkin tiennyt aina. Mä olisin onnellinen mun perheeni kanssa vaikka kuusen juurella.

5.

Mun perhe. Mä olen haaveillut aina isosta perheestä ja mä olen saanut sen myös. Olen niin kiitollinen siitä. En saanut ydinperheenä, mutta joskus elämä vie ja tuo, uusperhe voi olla ihan yhtä hyvä ja turvallinen. Arvostan mun miestäni ihan hirvittävän paljon ja kaikkia mun ihania lapsia, niine puutteineenkin. Tässä piti olla meidän viimeinen vauva, mutta voi olla, ettei hän viimeiseksi jää...?


6.

Runot. Runoja mä rakastan. Sain mieheltäni yhden lemppari runoilijan kirjan joululahjaksi.

Epäröinnin kynnyksellä
kysy
kuinka pajon rohkeutta
uskallat tänään
jättää käyttämättä?



7.

Tuoksut. Ne on ihania ja muistuttaa myös menneistä. Raikas pyykki, ihana tuoksu. Vastasyntynyt, muistan sen tuoksun vieläkin ja jopa miltä ilma on tuoksunut jokaisen lapseni syntymäpäivänä. Sain taas mieheltäni ihanan tuoksun joululahjaksi. Mun lemppari on kuitenkin Burberry Brit Sheer, se on ihanaa!



8.

Blogit. Tykkään seurata sellaisia blogeja missä kirjoitetaan elämästä niiden oikeilla sanoilla. Hötöntöttö ei iske. Elämässä sattuu ja tapahtuu, hyviä ja huonoja asioita. Aina ei voi olla niin täydellisen ihanaa ja vaaleanpunaista vuodesta toiseen. Toki ymmärrän ettei joku halua kertoa ihan kaikkea, ei tietenkään, en minäkään. Kuitenkin joskus tulee sellainen olo jotain blogia lueskellessa että ei vaan voi mennä noin...? Siksi mä jätänkin sellaiset lukematta. Mä seuraan mielelläni niitä elämän makuisia blogeja joita löytyy mun lukulistasta. Kirjoittajina tavallia äitejä, sijaisäitejä, yhden lapsen äitejä, suurperheen äitejä, nuoria äitejä, erityislapsen äitejä ja enkelilapsen äitikin. Mua on kovasti viimeaikoina koskettanut pienen Sennin tarina ja äidin kuvaus siitä kaikesta. ♥

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Ale shoppailua..

Joo, eksyinpä taas kerran yhteen pieneen lempiputiikkiini netissä. Tilailen sieltä aina välillä kivoja vaatteita tytöille. Siellä oli alet käynnissä ja muutama kiva vaate lähti heti meille. Koot ei ihan natsanneet tällä kertaa!

Tän siis piti olla meidän kolmoselle...mut se päätyikin äidin vaatekaappiin!  :D
En tiedä itkeäkkö vaiko nauraa, mut tälle harakalle se sopii kun muille se oli liian iso..en kehtaa edes kertoa mitä koko lapussa lukee! :D


Tän piti olla vanhimmalle tytölle...sekin päätyi äidin vaatekaappiin..käytän sitä kotona..  :D



Tämä sentään oli sopiva vanhimmalle tytölle.


Tämä on  kolmoselle ja toivoa sopii että tyttö kasvais pian..olis sitten ehkä kevätjuhlaan sopiva...?
Mun mielestä aivan ihana!  ♥


Olkkariin tilasin uusia tyynynpäällisiä h&m:lta ja kun taas intopinkeenä siinä valitsin, niin unohdin ihan että meidän sisätyynyt on kokoa 40x40cm ja nämä olivatkin 50x50cm. Mies joutui tulemaan kaupan kautta kotiin töistä,kun mun piti saada ne heti, mutta joku muukin oli tarvinnut näitä sisätyynyjä, joten huomenna meitä odottaa loput 2kpl hakijaansa. Eli tuosta puuttuu vielä yksi vaalea roosa ja toinen harmaa. Ja valkoisen maton roudasin yläkertaan ja tilalle laitoin harmaan maton. Vähän uutta ilmettä olkkariin pienellä summalla. Harmaa matto oli siis alakerrassa toisessa kohdassa. Vaihtelin vähän mattojen paikkoja.
Tilasin vielä toisetkin tyynyjen päälliset, ihanat pinkit ja valkoiset paljetteineen...mies ei vielä ole niitä nähnyt, kun tulevat myöhemmin, mutta kyllä se tottuu, aina on tottunut ;) Ne sopii sitten sen  valkoisen maton kanssa keväällä.

Nämä on sitten ihan Tupperin kippokuppeja mitä tilasin jo ennen joulua, mutta sain ne vasta joulun jälkeen.
Ihania Hello Kitty 3D muotteja. Juu...loput piparkakkutaikinat on sulatettu huomiseksi, jotta voimme taas kerran leipoa iloisesti yhdessä!  :D Näitä mä ajattelin vähän kokeilla myös kakkukoristeisiinkin ja pikkuleipiin. Ja settejä on kaksi, jätin toisenkin lopulta meille vaikka oli tarkoitus mennä pakettiin. Vältytään turhilta tappeluilta :D


Sellaista shoppailua tällä kertaa :)

tiistai 8. tammikuuta 2013

Kakkutilausta ja muutakin höpinää.. :)

Olen niin positiivisesti taas kerran täällä yllättynyt ja iloinen!
(tuntuu että mulla alkaa olla kyllä niin pienet ilot tässä elämässä että joku kohta pitää vähän kummallisenakin ;)  )

Tänään puhelin soi ja soittajana oli meidän lapsien entisen pienen koulun entinen johtaja opettaja. Kyseli kuulumiset kuin joskus ennenkin, silloin kun lapset oli vielä siinä pienessä kristillisessä kyläkoulussa.
 Meillä lapset oli siinä sen takia että meiltä aikoinaan puuttui 40m siitä että olisivat saaneet koulukuljetuksen ja kunta ei sitten millään joustanut!
Laitettiin lapset tuohon pieneen kouluun, koska entisestä kodista sinne oli n.1,5km kävelymatka ilman isojen teiden ylityksiä. Me ei olla kristillisiä oikeestaan kai millään tavoin kuin, että kasteet ym kuuluvat meidän elämään. Ei sitten muuten mitenkään muutoin kuin että minä kuulun kirkkoon ja mies ei. kuitenkin olen sitä mieltä että koulun kristillisissä arvoissa oli niin paljon sellaisia asioita, että ihan tavistenkin kannattaisi niitä joskus miettiä.  Meidän lapset oppivat koulussa paljon erittäin hyviä asioita, huomioimaan toisia enemmän ja sana kiitos on edelleenkin käytössä hyvin ja anteeksi, niin että sitä todella tarkoitetaan. Käytöstavat on edelleenkin hyvät, eikä pahemmin tarvitse hävetä lapsiaan missään, paitsi joskus tämä meidän ysiluokkalainen ei tajua ettei tarvitse pitää koulussa sisällä pipoa. Se ärsyttää minua välillä suunnattomasti kun tällaisesta tarvitsee ihan vilma-merkintä hankkia.  ;) Aiemmin tuossa syksyllä soitti toinen koulun vanhoista opettajista eräästä toisesta asiasta ja oli kyllä kiva kuulla että meidän vanhin poika on edelleen hyvätapainen tuolla kylällä, jos hänet siellä kohtaa vaikka aamulla koulumatkallaan. Ja muistaa toivottaa myös takaisin hyvää jatkoa!  :)

No mutta takaisin aiheeseen mistä aloitin. Eli siis tämä vanha johtaja opettaja soitti siis minulle tänään ja olin kyllä yllättynyt! Hänellä oli jäänyt mieleen yksi kakku jonka hänelle tein aikoinaan kun hän jäi eläkkeelle...tai no monesko kerta se taas sitten olikaan? :D niin monta kertaa hän koitti jäädä ja aina palasi takaisin kouluun. Siinä on kyllä sellainen rautarouva ettei tosikaan!  :)  Sellainen, tiedättekö vahempia ihmisiä mistä huokuu elämän viisaus, lempeys ja ääretön rauhallisuus. Sellainen ihminen jonka lähellä on helppo olla. Meillä ei koskaan ollut niiden vuosien aikana reissuvihkoa eikä vilmakirjausohjelmaa, vaan yhteistyö koulun ja kodin välillä hoidettiin puhelimella tai kasvotusten. Tämän opettajan ja kodin välillä oli hyvä luottamussuhde ja näin se pitäisi olla aina. Muistan kun meillä oli vaikeaa muutamia vuosia sitten, olimme jo lähellä avioeroa, paperit oli viety. Tämä ihminen sanoi minulle että kyllä me selvitään, hän uskoo niin ja rukoileekin. En niin itse uskonut rukouksen voimaan siinä tilanteessa, mutta kyllä me selvittiin. Aina vaan vahvempana ja ehjempänä perheenä. :)

Ja taas tää lähtee sivuraitelle, mun höpinä..
Mutta siis hän ei ollut saanut tekemääni kakkua mielestään ;) Sen sisällä oli mustikkarahkaa ja valkosuklaamoussea. Nyt hän sitten oli päättänyt soittaa minulle, kun jostain syystä ei ollut koskaan poistanut  numeroani, että josko voisin tehdä eräälle koulun työntekijälle ihanan sinivalkoisen 50v kakun?
Ja vaikka mä kuinka päätin, että tänä vuonna en tee yhtäkään tilauskakkua kenellekään, niin arvatkaan vaan sanoinko en tee... Sanoin samantien että teen!  :D
Eli näillänäkymin keitellään kaffea tässä yhtenä päivänä ihmisen kanssa jota en ajatellut ehkä koskaan enää tapaavani. Voi että odotan tätä tapaamista!  ♥

Mukavaa viikonalkua kaikille!

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Helmin huiskuhäntä :)

Oli vähän ongelmia kuvien lisäämisessä ja vasta selainta vaihtamalla se onnistuu.


Helmistä piti laittaa uusi kuva. Helmi on kasvanut aika vähän ja on pieni verrattuna poikiin. Pojat nyt onkin meillä aika rontin kokoisia.

Sen sijaan Helmi on keskittynyt hännän kasvatukseen joka alkaa olla jo aika valtava huisku!



Vielä pörheämpi se on ruoka-aikaan :D Ja kertaakaan sitä ei ole tarvinnut harjata, ei takkuunnu. Tosin Helmin äidin turkki oli myös mahtava takkuuntumaton, joten oliskos äidiltään perinyt hyvän turkinlaadun. Sulolla taas takkua piisaa välillä vähän liiakseenkin. Ollaan jouduttu palaamaan taas savipohjaiseen kissanhiekkaan, kun meidän käyttämää kissanhelmeä ei täältä meidän kylältä saa enää. Luulen että Sulon turkki takkuuntuu heti jos on vähänkään pöllyävää hiekkaa tai helmeä. Ja marketin helmet pöllysi aika paljon. Ja pissan haju oli ällöttävä. Nyt siis käytössä hyväksi hajunsitojaksi todettu Ever clean vihreä.


Jouluakin on siivottu pois. En olisi millään halunnut tänä vuonna luopua kuusestani! Valot saa olla vielä ikkunoissa, kai niistäkin pitää pikkuhiljaa luopua...?

Viimeinen loma päivä. Ollaan niin nautittu nukkumisesta ettei tosikaan! Tänä aamuna oli pakko jo nousta aikaisemmin, kun ei vaan jaksanut enää nukkua :) Meillä siis nukutaan vihdoin hyvin ja ollaan oltu terveinä.

Tänään vielä kyläilemään rakkaan ystävän luokse ja huomenna alkaa se arki. Tottapuhuen ei kyllä huvittaisi pistää tyttöä kouluun ollenkaan, sen verran mukavaa meillä on ollut ;)

perjantai 4. tammikuuta 2013

Uusi vuosi , uudet kujeet..

Näin se meni taas joulukin, hurahti vaan ohitseni. Erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin.

Aamulla oli lahjat ilmestyneet kuusen alle ja voi sitä ihmetyksen määrää!

Syötiin jo hyvissä ajoin ja tällä kertaa meidän pöydässä istui myös meidän pojan iki ihana kummitäti.

Illalla lähdin töihin, valvomaan muiden unta. Ensimmäinen yö oli aika juoksemista. Selkeesti kotilomailijat jännittivät kotilomareissuaan, eikä uni meinannut tulla millään, vasta aamuyöstä. Seuraava yö oli ihan super rauhallinen, kaikki vanhukset nukkuivat niin sikeästi.

Uutena vuotena oltiin naapurissa pojan toisilla kummeilla kylässä. Syötiin ihan hirveän hyvin :) Ihan kuin ei olisi syöty jo jouluna tarpeeksi. Ammuttiin raketteja jo alkuillasta. Kotiin päästiin vähän ennen kymmentä. Puolen yön aikaan ammuttiin loput raketit miehen kanssa ja ystävämme naapurista tulivat myös katsomaan raketit ja toivottamaan hyvät uudet vuodet :)

Ollaan lomailtu ihan kunnolla. Nukuttu niin paljon! Ja mikä parasta talokin toimii, ei ole hajua tullut vaikka lieskari on ollut täysillä. Itseasiassa sitä hajua ei ole tullut ollenkaan sen putken vaihdon jälkeen. Olen todella iloinen! Vesikin virtaa taloon asti, sen kanssa oli taas aiemmin ongelmaa joulukuun vaihteessa, mutta nyt sitäkään ei ole ollut.

Vähän on ollut sellainen hassu olo että mitä ihmettä tänne blogiin kirjoittaisin edes..? Tämä kun on tällainen sekametelisoppa. Siksi päivitys on kestänyt joulun jälkeen.. Voi kyllä olla että vähän vaihtuu aihealueet tänä vuonna, lähiviikkoina? Tai miten sen nyt sanoisi  ;) Uusi vuosi uudet kujeet, niin sitä sanotaan...






Ihanaa vuoden ensimmäistä viikonloppua kaikille!  ♥


Tekiköhän tämä mulle nyt sen tempun minkä teki Ansukalle aiemmin..? En saa kuvaa lisättyä millään :/