Eskariin ja koulutielle..

Viime viikolla torstaina alkoi koulut ja eskarit.

Tätä oltiin odotettu hartaasti,varsinkin eskarilaisen taholta.

Viikonlopuksi oli annettu papereita täytettäväksi ja uututtaan kiiltävä eskarikirja päällystettäväksi.

Minulla oli iltavuoro ja unohdin täysin haastatella tyttöä..

Onneksi mieheni oli muistanut ja keräsi vastaukset paperille.

Tältä se näytti ja kyllä tätä äitiä hiukan nauratti:

Millainen lapsi olet ja esikoululainen?
 Olen hyvä lapsi, kiva, välillä kiusaaja pikkusiskoa kohtaan, hyvä eskarilainen.
Mistä pidät?
 Pidän kavereista ja vauvaleikeistä.
Mistä et pidä?
Autoista ja salmiakkitikkareista.
Mitä osaat hyvin?
Osaan hyvin olla äiti leikeissä ja temppuilla.
Mitä et vielä osaa hyvin?
Kärrynpyörää, volttia ja lukea.
Mitä haluaisit oppia?
Haluaisin oppia lentämään ja lukemaan.
Mitä odotat esikoululta?
Piirtämistä ja askartelua.

Että sillälailla!  :D

Meidän kotikunta tarjoaa taksikyydit kotona hoidetuille eskareille. Otamme tottakai kyydityksen vastaan helpottamaan arkeamme. Aamukyyti vaan ei mennyt ihan nappiin. Taksi oli ilmoitettu meille jo klo7 ja ensimmäisenä aamuna se törötti talon edessä jo 6.45!  Tyttö olisi matkustanut reilun tunnin taksin kyydissä ympäri kyliä! Ja herännyt kukonlaulun aikaan..

Päätimme että mieheni vie tytön ennen töihin menoa ja hätätapauksessa voimme soittaa taksin aamuksi jos tulee tarve.

Erityisenkin koulu alkoi taas. Täytyy sanoa että kyllä hirvittää jo valmiiksi millaiseksi meno koulussa taas yltyy...? Tuntuu ettei siellä pärjätä tämän lapsen kanssa. Tyttö pyörittää aikuisia omilla metkuillaan.

Kotona ja muualla tällaista ei esiinny yhtään, vain siis koulussa. Meillä on onneksi taas takana ihana pitkä rentouttava kesäloma. On aika hassua että tyttö on todella reipas ja omatoiminen loma aikoina. Kouluaikoina miettii paljon koulussa tapahtuneita asioita. aamiaiset kestää ihan järkyttävän kauan ja jatkuvasti saa hoputtaa.

Ensimmäisenä tarkistin myös osoitteen minne tyttöä ollaan tuomassa koulutaksilla, kun koulu loppuu.

Viime vuonnahan ensimmäisenä koulupäivänä taksille olivat antaneet väärän osoitteen koulusta. Ihmettelin kun tytön taksilla vain kestää ja kestää. Lopulta myöhästyin jo töistäkin, kun taksia ei kuulunut. Ja sain selville että tämä kehitysvammainen lapsi oltiin viety väärään osoitteeseen!

 Luojan kiitos taksikuljettaja oli sen verran fiksu ettei jättänyt tyttöä yksin sinne. Luotto kouluun on siis kaikinpuolin aika minimaalinen.

Ei auta muu kuin toivoa että josko tänä vuonna asiat siellä sujuisi paremmin...?

Muutenkin meillä alkoi nyt normaali arki. Mies palasi töihin ja olemme nyt täällä kotona kolmistaan 3v9kk tytön ja kuopuksen 2v2kk kanssa.

Kuopus sai hepulit jokaisen lähtijän kohdalla. Jo se on kumma kun puolet porukasta lähtee eikä kukaan ota matkaansa. Rauhoittui sitten kyllä ja onpas ollut hiljaista menoa!  tällaista meillä kyllä on kun eskarilainen on jossain yökylässä. Pienet leikkivät ilman tappeluita.

Mukavaa alkuviikkoa!