Kuvia...

Löysin minullekin sopivan, yksinkertaisen kuvankäsittelyohjelman ja sillä syntyi jos jonkinmoista :)

 

Kuopus parikuisena

 





 

Helmi

 

Ruuti ja kolmonen

Esikoinen

 



 

Ruuti

Neiti nelonen

 



 

Neiti nelonen

 

Neiti nelonen, ihan tuoreena 1vrk

 

Siskokset nelonen ja vitonen

 

Neiti nelonen

 

Neiti nelonen

 

Neiti vitonen

 

Valo

 

Kuopus

 

Kaverukset

 

 

Mukavaa lauantai illan jatkoa kaikille!  :)

Joulun odotusta ja piparin tuoksua :)

Meillä on nyt aloitettu jouluun valmistautuminen kunnolla. :)

Eilen illalla sain oman piparkakkutalon valmiiksi. Enpä nyt mitään erikoista vääntänyt, kun iltaisin teen kaikki mitä lasten kanssa ei kannata edes haaveilla tekevänsä. Tänä jouluna meille tehtiin siis ihan tavis talo, mutta kunnon sokeripommi :D
Tällainen siitä sitten tuli

tänään tuli ihana ystäväni lapsiensa kanssa kyläilemään ja laitettiin lapset leipomaan pipareita. Ja ihan siitäkin syystä että iltavierailulla on pakko kehittää jotain sellaista tekemistä ettei mene ihan villiksi meno. Ja kummallista...siis lapset ei pistäneet leipomista yhtään vastaan ;)
Isommat tytöt neidit 4v ja meidän 10v leipoivat sulassa sovussa toisella puolella pöytää mutta pikku emäntä 2v ja ystävän pieni isäntä 2v loivat toisella puolella pöytää uhmakkaita katseita toisilleen tasaseen tahtiin :D Ja kuinkahan monta kertaa kuului molemmilta: " ANNA MINÄ! MINÄ ITTE! EIKUN MINÄ!" Molemmilla siis tämä aivan järkyttävä minä vaihe ja kukaan ei saa auttaa, ei kertakaikkiaan missään :D
Tarkkaa hommaa, kielikin pyöri keskellä suuta..

Meidän pikku jätkäkin pääsi mukaan hommiin, mutta meinasi että kaulimella voi huitasta vaikka äitiä!

Kotiakin on taas laitettu viime päivinä jonkin verran. Siirryttiin tänne yläkertaan. Ja pienten huoneeseen viritin kauan haaveilemani pyykkinarun. Säästöpörssin myyjä varmaan ihmetteli kun siinä ensimmäisessä lumimyräkässä käyn hakemassa puisia pyykkipoikia 40kpl ja 15m pyykkinarua.. No ilta kului rattoisasti maalatessa niitä pyykkipoikia. Mies ei voinut alkuun ihan ymmärtää tätä mun ideaa, mutta kiltisti kyselemättä sen enempää kiinnitti mun pyykkinarun lasten huoneeseen. No, joutui kiinnittämään myös toiseen huoneeseen sillä 4v koki jonkin sortin kateellisuutta siitä että pienten huoneeseen laitettiin esille pikkuruisia vaatteita mitä pienet oli joskus hyvin pikkuruisina käyttäneet.

Seinähyllystä mä tykkään ihan hirmupaljon. Kun vaan saisi itsestään aikaiseksi laittaa kehyksiin kuvat lapsista. Hyllyyn keräsin pienten albumeja ja lahjoja joita ovat saaneet syntymä tai kastelahjaksi. Molemmilla on omat puolet, niinkuin väreistä näkyy. ;)

Vanhimman tyttären kampauspöytä on kyllä aivan ihana. Muistan meillä joskus olleen samanlaisen, kun olin pieni. Siinä oli samanlaiset pikkulaatikotkin. Se oli vaan sellainen haalea myrkynvihreä väriltään :D Harmi että sitä ei ole ollut enää olemassa varmaan 20vuoteen. Se olisi ollut hieno! Tosin väri olisi kyllä vaihtunut valkoiseen. Tällainen on kuitenkin se tytön..

Meille tehtiin uusi tiekin tähän tai siis paremminkin läpiajettava tie. Oikaisee tosi paljon lasten koulumatkaakin jos kulkevat keväällä pyörällä. Käydään välillä aamuisin siellä kävelemässä. Hyvin pääsee kaksostenrattailla ja koirat mukana. Pienet on rattaissa, 4v kävelee mun kanssa ja toinen koirista vapaana ja toinen hihnassa.
Meidän Ruuti niin nättinä viikko sitten, ennen lunta :)

Pala historiaakin löytyy tuon tien varrelta, n.200m metriä meidän talolta. Mänty johon on kaiverrettu risti. Sen männyn juurelle on punaset surmanneet silloisen kirkkoherran pojan vuonna 1918. Vanhemmat on kaivertaneet mäntyyn ristin ja sitä on aina joku ohikulkiessaan käynyt vuosien varrella kaivertamassa että pysyy siinä. Sen juurelle kuulemma kasvaa joka kevät vanhempien istuttamia sinisiä ja valkoisia kukkia.
Jotenkin mulle tulee siitä tarinasta aina vähän surullinen olo. Ei voisi olla kauheampaa kuin menettää oma lapsi..

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)

Uutta kotia odotellessa..

Aika hurahtelee hurjaa vauhtia. Poika kasvaa silmissä, kuin myös perheen pienet karvaiset pojat. :)
Viime kirjoittelustakin on kulunut jo yli viikko.

Kaverukset <3

Talon suhteen alkaa tällä mammalla olla ihan pikkasen vaan hermo kireällä. Hyvän alun jälkeen voikin sitten hermoilla? Pysytäänkö ihan oikeasti aikataulussa? Tämä väliaikaisasunto pitää luovuttaa marraskuun lopussa, eikä vaihtoehtoja ole. Pitää olla tyhjä ja siivottu perusteellisesti. Uudet asukkaat on taidettu jo valitakin, kun soittelivat, että haluaisivat tulla katsomaan.

Jouduimme odottamaan lattiavalun kuivumista, jotta laatoittaja voisi saapua. Lattia kuivui ja laatoitukset on tehty parisen viikkoa sitten. Kaksi virolaismiestä hoitivat homman ja taas erinomaisella jäljellä! Ollaan niin tyytyväisiä. Eikä kyllä ole ollut valittamista muistakaan Virolaisista työmiehistä raksalla. Tekevät hommansa aikataulussa tai ennen aikojaan ja jälki on aina erinomaista. Suomalaisia työmiehiä taas ollaan saatu odotella..
Ja taas odotellaan! Mun kärsivällisyys alkaa olla aika minimaalinen. Kaapit ja keittiö on odotelleet asentajia jo viikon ja kuulemma ensi tiistaina olisi asennus vasta. Silloin ollaan jo yli lokakuun puolenvälin ja talon pitäisi olla valmis 8.11.

Tässä päivänä eräänä tajusimme itse ettei puhallusvillojakaan ole käyty laittamassa. Nekin oli merkattu laitettavaksi parisen kuukautta sitten. Mies soitti ja kyseli perään. Vastaus oli että jaahas..on jäänyt tekemättä. Rakennusmestarimme tykkäsi kyttyrää, eikä niin vähääkään. pyysi pitkät tikkaat raksalle täksi päiväksi ja kiipeää itse katsomaan miltä paikat näyttää. Jos on vähänkin kosteutta niin yläkerran sisäkatto lähtee purkuun samantien ja sehän tarkoittaa... taas odottelua että saamme sen kuntoon! Väkisinkin alkaa hermot olla heikoilla.

Mies on puhellut että ensimmäisenä iltana uudessa talossa aikoo napsauttaa saunan päälle ja saunoa uudessa talossaan. Ihan kiva idea, mutta eilen tajusin että eihän meille ole tarjottu kiuas vaihtoehtoja joista valita millainen kiuas! Ja tästäkin pitää soitella perään josko kiuasta taloon valitsisimme?

Tällä hetkellä oma olo on hiukan pettynyt. Omakotimuuttovalmis? Rauhassa odotella kun talo valmistuu..? Alkaa olla mielestä rauha aika kaukana :D Kauhukuvitelmat pyörivät päässä, että muuttolaatikot odottavat muuttoautossa ja yövymme ystävien nurkissa odottaen, kun viimeisiä listoja ja laminaatteja sovitellaan paikoilleen..

Pääasia kuitenkin on ettei riitaa ole tullut miehen ja minun välillä :) Koitan kasvattaa kärsivällisyyttäni. Eikä sitä auta että kaappitila tuntuu loppuvan just nyt kun vaatteet lapsilla lisääntyy syksyn tullen. Tämä väliaikaisasunto käy aina vaan ahtaammaksi mitä lyhempi aika on muuttoon :D

Tässä suihkujen taakse laitettua laattaa, jotka ostettiin läheisestä rautakaupasta, kun sopivaa ei löytynyt talotoimittajalta.

Suihkutilaa

Kodinhoitohuonetta, joka on siis melkein 18m2. Ja kodinhoitohuoneeseen tulevat kaikki perheen vaatekaapit. Ja ihan siksi että kyllästyin aikoinaan kantamaan vinot pinot vaatteita yläkertaan. Helpottaa kummasti arkea kun kaikki vaatteet viikataan suoraan kaappeihin eikä tarvitse lähteä viemään minnekään. ja kaikki kuivaustelineet saan kunnolla mahtumaan, ilman että tarvitsee khh:ssa puikkelehtia. Inhoan ahtaita kodinhoitohuoneita. :)

Hyvää loppuviikkoa kaikille! :)