Meillä vietetään lasten kanssa viimeistä lomaviikkoa. Mies lähti tänään harjoittelemaan töiden tekoa ;) Kymmenen viikon loma on nyt lusittu ja pehmeä lasku töiden pariin.
Olen nauttinut omasta lomailustani täysillä. Ystäviä on käynyt kahvittelemassa. Ja eiliseen kyllä mahtui hieman haikeuttakin. Tytön puheterapeutti kävi viimeisen kerran. Kuuden vuoden yhteistyö on ohi. Puheterapiaan ei nähty enää mitään tarvetta ja jatkoa ei siis suositeltu hoitavan lääkärin taholta.
Pyöräytin meille sitä suussa sulavaa raparperi kinuskipiirakkaa. Kahviteltiin yhdessä ja kertoipa meidän yli puhelias nelonenkin sitten mitä pt:n paketissa oli :D Annoimme hänelle ihanan Tommy Tabermannin sydämen muotoisen Täyttymys maljakon.
Syksyn tuloon on valmistauduttu jo. Syysvaatteet alkaa olla hyvällä mallilla, vain vitosen välikausipuku puuttuu. Lapset on kasvaneet paljon kesän aikana ja uusia sisävaatteita on hankittu taas kasapäin. :) Kirpparillakin tuli pitkästä aikaa pyörähdettyä ja sieltä tein muutaman hyvän löydön myös. Harvemmin ostan kirpparilta tai edes käyn mutta nyt kävin ystävän kanssa ihan rauhassa ajan kanssa.
Talon asiat on samalla mallilla edelleen. Mies kiinnittää itse parvekekaiteet uudelleen. Talon ulkoseinän listoista puuttui ilmarako mikä oli kyllä piirretty kuviin ja suunnittelija vahvisti asian. Mies sitten itse sirkkelöi niitä ja nyt alalistat on kunnossa. Uskomatonta että me todella tilattiin talo muuttovalmiina ja nyt korjailemme sitä. Oletimme että kaikki olisi viimeisen päälle kunnossa. Jatkuvasti tulee jotain virheitä esiin.Myönnän että nyt mies on kyllä tarkastanutkin paljon kaikkea. Vuositarkastus lähenee ja lista senkun kasvaa. On asioita mitä luvattiin korjata muuton jälkeen, ihan pikkujuttujakin. kaikki on vaan unohtunut. Esim. kodinhoitohuoneen valaisinta ei koskaan vaihdettu, esite on ollut matkalla meille 9kk:tta. Aikamoisen matkan on tehnyt? ;) Pikkujuttuja isojen juttujen päälle.
Ja täytyy myöntää että edelleen homekoiran merkkaama talo kaivertaa välillä mielessäni. Vaikkakin sisäilmatutkimuksissa hometta ei koskaan löydetty. Laatutaloksi emme voi kutsua enää taloamme. Mitäköhän sitten tapahtuu kun ilmat kylmenee niin ettei ikkunoita enää pidetä auki...
Pahaa mieltä korjaa kuitenkin paljon se missä talomme sijaitsee. Rakkaat ystävämme naapurissa ja ihana pihamme. Kesä on ollut kaikin puolin ihanaa aikaa. Lapset ja koirat juoksee meidän tiellä vapaasti kahden talon väliä . Ystävä piipahtaa kahville tai muuten vaan pihalle vaikka iltamyöhään juttelemaan. Joka päivälle on ollut kaveri tytöillä. Arki tosin muuttuu, kun kaverit naapurista aloittavat päiväkodin ja heidän äitinsä palaa töihin hoitovapaalta. Onneksi syyskuussa alkaa taas kerhot.
Me ollaan nyt todellakin pysytty terveinä ja toivottavasti pysytään jatkossakin. Heinät on vähän aiheuttaneet tukkoisuutta minulla ja ilman puhdistin on kyllä edelleen käytössä meidän makkarissa öisin. Nurtsia ajaessa aivastelen ja tukkosuutta tulee, mutta ei mitenkään ettenkö voisi sitä tehdä. Uutta tämäkin ja jännityksellä odotan ensi kevättä miten pärjään siitepölyaikaan? Hajusteita siedän aika hyvin jo. Hajuvettäkin olen pystynyt käyttämään. :) Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa.
Hyvät viikonloput kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti