Marraskuussa...

Talvi tulikin yllättäin aikaisemmin oltiin odotettu.

Olisin hirveän onnellinen jos voisin kertoa että nyt on ulkohomeet upotettu kinoksiin ja ulkoilu on yhtä riemua! ja tuhat sydäntä perään..

mutta ei.

Poskiontelon ja korvan välinen putkiongelma päätti pahentua kylmästä ilmasta. Ulkoilu jo tunnin kuluttua laukaisee todella kovan kivun ja turpoamisen korvan sisällä. Ilmeisesti on myös kehitellyt jonkinmoisen liimakorvan. Olen sinnitellyt ja odotellut että vaiva menisi ohi ihan itsekseen?

Seuraavaksi kai korvalääkärille ja tärykalvonpuhkaisuun. Tuntuu että tämä oireilu ei ikinä lopu, vaan muuttaa  muotoaan. En yhtään enää ihmettele miksi pienet lapset itkee korviaan..harvinaisen v*ttumainen vaiva.

Joulujuttuja on vähän osteltu ja valoja viritelty.

Ilmoittauduin myös työkkäriin työnhakijaksi. Edellisestä kerrasta onkin jo 20vuotta.

Sieltä otettiin yhteyttä sitten reilun viikon kuluttua. Juteltuamme  jonkin aikaa ja kuullesaan tilanteeni ääni toisessa päässä hiljeni hetkeksi ja totesi: En tiedä mitä tehdä kanssasi?

Ilmoitti laittavansa minut ammatinvalinta psykologin asiakkaaksi ja käski hakea sairaslomaa, jota en kuitenkaan hakenut vaan ilmoitin myöhemmin että olen työnhakijana niinkuin muutkin lääkärien lausuntojen mukaan minulle voidaan tarjota tietynlaisia töitä tietyin järjestelyin. Lähinnä kotoa käsin tehtävää kylläkin. Jota nyt ei kovin näytä olevan tarjolla.

No. Sitä ollaan siellä Ö-mapissa ja ikää alle 40v.

Ei paljoa naurata, koska halua olisi tehdä töitä niinkuin normaalisti ihmiset tekevät.

Muutaman viikon päästä ammatinvalintapsykologi otti yhteyttä. Yhdessä alamme keksimään jotain minulle. Alaa on vaihdettava ehdottomasti.

 Enpä olisi ikinä uskonut tällaistakään tapahtuvan, kun taloa tilasimme mihin kaikkeen se johtaa. Ihan uskomattoman paljon se sai pahaa aikaan.

Edelleen odotellaan loppuraporttia tutkijoilta. 

Me haluamme koko talosta eroon, mutta emme halua myöskään myydä sitä kantaen 5v vastuuta. Saatikka ottaa yhtään takkiin enempää sen kanssa. Talon papereissa sanat mikrobit, törkeät rakennusvirheet ym. ei todellakaan ole mikään myyntivaltti.

On erityisen jännä juttu sekin että tarjosimme firmalle ostomahdollisuutta tästä ihanasta Hälläväliä mörskästä, mutta kieltäytyivät täysin. 

Käsittämätöntä on myös se kuinka helvetilliseen tilanteeseen tälläiset firmat pistää perheet. Ensin menee terveys, koti, omaisuus ja vielä ammattikin vaihtoon.

Sitten pitäisi vielä jäädä velkaa pahimmassa tapauksessa tuollaisesta paskakasasta.

Joulukauden avajaisia vietettiin eilen.

Ja kyllä, minä olen ottanut kuvat paikan päällä. Tuuli onneksi toiseen suuntaan ja lähdin muutaman lapsen kanssa kotiinpäin kävelemään ennen muita.

 Toisin kuin viime vuonna odotin uuden vuoden tulituksien loppumista asunnossa ilmanvaihto pois päältä.

Jotain edistystä on taas tapahtunut, hitaasti mutta varmasti vai epävarmasti..?

Mihinkään ei oikein uskalla luottaa, koska koskaan en parane enää entiselleni.

Seuraava elämän etappi lienet joulussa?