Välillä niin ihanan kamala kolmivuotias

Aina ei jaksa kirjoittaa siitä mitä kotona on laittanut ja ostanut.

Kirjoitetaanpa lapsista välillä.

Meidän neiti vitonen täyttää marraskuussa kolme vuotta. Pientä uhmaa on ollut havaittavissa jo pidemmän aikaa.

Ruokailuhetket alkaa olla yhtä hulabaloota. Karkailee pöydästä vähän väliä, ei meinaa pikkuinen peppu pysyä tuolissa millään. Ja sitten kun pysyy, niin murot muuttuvat lautasella hetkessä sammakoiksi. Juustosta tulee karhu ja leivästä apina. Eilen banaani lenteli pöydän yllä hienoja lentoja rakettina, eihän sitä voinut haukata kun sen piti lentää! Onneksi sentään pysyi kädessä koko ajan..
 Spagetti halusi hyppiä hyppynarua kaikessa pituudessaan...huoh! :D Tuntuu että koko ruokailu menee komentamiseksi, vaikka välillä tekisi mieli nauraa kippurassa tuon mielikuvitukselle kun tosissaan selittää.
Kuten eilen pilli puhalsi ihan itse mehumukiin, se halusi puhaltaa! Tätä ei uskonut taaskaan äiti ;)

"Huono äiti" fiilis nostelee päätänsä välillä kun en ole saanut vieroitettua tutista, enkä pullostakaan vielä.. Kukaan lapsista ei ole syönyt niitä näin kauan meillä..
Ollaan koitettu puhua asiasta, mutta tyttö toteaa napakasti: "Mutta kun minä tarvitsen vielä niitä! " Ja kun kysytään mihin, niin vastaa vielä napakammin:"No SUUHUNI tietenkin!" varmaan tekisi mieli vielä lisätä perään..senkin dorka! :D

Oltiin kesän lopulla kuuntelemassa vähän Jukka Poikaa Luukissa. Lopuksi vedettiinkin tutittomuudesta hepulit. Ja sain taas kuulla olevani tyhmä äiti.

Anna mun tutti!

Oot tyhmä!

 

 



 

 

Kääntyi vielä huutamaan:En tykkää susta!!

 

 

Anna nyt se tutti!

 

 

 

 

Ja lopulta sitten kävi niin että oli annettava...

 

 

Käytiin me kauneushoitolassa kokeilemassa korvakorujen laittoakin yksi lauantai ;)

Neiti kyllä reippaasti valitsi itselleen kauniit punaiset kimaltavat kukkaset. Sai kehuja, kun on niin reipas tyttö ja sanavalmis ;)  Sitten kun piti siirtyä takahuoneeseen niitä laittamaan, niin neitipä ilmoitti yhtä reippaasti että ei muuten laiteta! Sai kehuja siitä kuinka tomera hän on ;)

 Eipä muuten sitten laitettukaan kuin isosiskolle. Joka reippaasti hyppäsi äidin syliin tuoliin ja nyt kimaltaa korvissa kauniit korvakorut. :)

Alan taas pikkuhiljaa olla toipunut talon tuomista ongelmista  ;)

Ensin päätin että sisustan aulan. Vihan puuskissani päätin että en sisusta! Ja lopulta aula ärsytti niin paljon että yhtenä päivänä meille ilmestyi toimituksia. ;)
Mies ihmetteli ääneen mistä ne kaikki ilmestyivät..? Ystäväni totesi: Naisen elämä on niin helppoa! Voi muuttaa mieltään niin monta kertaa kuin haluaa! Miehillä on huomattavasti hankalampaa, koska niiden on pysyttävä päätöksessään ;)

Tuon taulun haluaisin löytää suurempana. Olen saanut sen joskus äidiltäni, joka osti sen 7Art:sta vuosia sitten. Antoi sen minulle ja sanoi että hänelle tulee mieleen siitä minä ja lapseni, tosin nykyään siitä puuttuu kaksi ;) Se on jotenkin herkkä pieni taulu. Jos joku tietää tekijän, niin vinkatkoon? Muuten vien sen Jumbon 7Art:iin ja kysyn sieltä saiskos sitä suurempana? :)

Verhot tulevat sitten alakerrasta koska löysin sinne jo uudet :)

Vessa alakerrassa on hyvin tavallinen. Tekisi mieli sinne jotain tapettia kyllä laittaa. Dekomissa käväsin ja ostin hiukan tekokukkia maljakkoon mutta tarvitaan lisää vielä, maljakko oli hiukan suuri näille kolmelle.Ja tuon korin löysin Prismasta, siellä on kaikki hiuslenkit ym harjat.

Keittiön viimeinenkin tuoli on valmis!  :D Projekti hiukan venähti. Tai oikeestaan niitä tuolejahan on kuusi, mutta tein vain neljä. Kuuden kanssa pöytä tuntuu ahtaalle. Kauhea kirsikan värinen kalusto siis muutti värinsä valkoiseksi. Tuolit pitäisi jossain vaiheessa vielä päällystää vaalealla kankaallakin.

Nämä muropurnukat löytyivät Ikeasta ja olivat edullisia alle 8 euroa kpl.

Ja kun minä saan päähäni jotain niin se tapahtuu aika nopeastikin välillä. Meidän kuisti nimittäin vaihtoi väriä aika vikkelään ;) Yhtenä päivänä päätin että siitä tulee vaalea. ilmoitin miehelleni että olis keikka rautakauppaan! Kello oli jo puoli seitsemän ja rautakauppa oli menossa seitsemältä kiinni. Mies otti asiasta selvää Tikkurilan maalilinjalta mitä siihen kannattaa laittaa ja lähti vikkelään ostoksille :D Valtti color sävytettynä Lumi sävytteellä.
Tässä kakkoskerroksen jälkeen otettu kuva. Vielä tuli yksi kerros lisää. Ei lumen valkoinen, vaan sellainen vanhan vaalea. Sopii hyvin tähän taloon.  :) Tosin rautakaupan setä hiukan ihmetteli tätä värivalintaa, kuten myös aikoinaan ihmeteltiin minun valkoista sokkeli värivalintaani. Ihmetelkööt vaan rauhassa ;) Meille ei tule ruskeitä kuisteja/terasseja. Eikä harmaita ym sokkeleita :D

Kaikin puolin mukavasti on tämä kuukausi kulunut. Elämäämme on myös tullut ihastuttamaan pikkuinen Helmi. Hänestä enemmän myöhemmin.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

Vika löytyi sähkökaapista

Meillähän siis loppui vedentulo meidän kaivosta viime viikonloppuna. Tiistaina saimme pumpuntoimittajan korjaamaan pumppua. Pumppu saatiin kuntoon mutta vesi ei kulkenut vieläkään. Korjaaja alkoi epäilemään sähkökaappia syylliseksi. Mies soitti DT:n sähkömiehet paikalle jotka ystävällisesti saapuivat illalla yhdeksän maissa.
Vika löytyi samantien viallisesta DT:n toimittamasta sähkökaapista, jossa oli kuulemma yksi ruuvi liian löysällä. Tähän tekee mieli kyllä todeta että silloisella asentajalla on tainnut myös olla jossain muuallakin yksi ruuvi liian löysällä...? Tämä huolimattomuusvirhe? Rikkoi meidän pumpun joka oli muutenkin asennettu väärin ilman suojakytkintä. Joskus toki pumppu voi toimia jopa 20vuotta ilman suojakytkintä. Meidän tapauksessa se ei siis toiminut koska sähkökaapissa kaikki ei ollut kohdillaan.

En jaksa alkaa tähän avautumaan millaista mieltä tämäkin kokemus on saanut aikaan.

Kokemuksia olen lueskellut netistä DT:n vuosikorjauksista. Monilla erittäin huonoja kokemuksia ja vikoja ei korjata todellakaan nopealla tai edes suht nopealla aikataululla. Jännityksellä siis odotan miten tämän meidän surullisen kuuluisan talomme suhteen käy? Osaan jo ennustaa aika varmasti miten.

Ilmanvaihto asia ei etene mihinkään suuntaan. Yläkerran aulassa poiston kohdalla ujeltaa ja huoneet on todella tunkkaisia. Mun niskavillat nousee pystyyn kun luen lauseen DT:n sivuilta:  "Ilmanvaihto on tärkeä osa asumismukavuutta."  Ai on vai??

Olen antanut itselleni aikarajan ensikesään. Eräänlainen etappi jos sinne asti jaksan tässä talossa.Toivottavasti tämä on kaikin puolin loppuun rakennettu eli kaikki viat korjattu jne.  asianmukaisesti. Jotta voimme siirtyä elämässä eteenpäin hyvillä mielin uskoen ja luottaen, että tämä talo olisi toimiva ja laadukas kaikinpuolin?
Unelma jostain muusta nimittäin kytee edelleen vahvasti, myös miehelläni. Ja se vahvistuu aina vaan jokaisen vastoinkäymisen jälkeen tässä talossa. Olen yrittänyt hakea tämänkin viimekertaisen jälkeen positiivista mieltä (epätoivoisestikin) ihan mistä vaan. On ollut toki hyviäkin hetkiä. Silti tämä talo ei anna sitä kaipaamaani tunnetta lopullisesti, että tätä ajattelisi  kotina. Kaikkien näiden kokemusten jälkeen tämä tuntuu vain väliaikaisratkaisulta ja aina vaan nimitän tätä useimmiten taloksi.

Jossain pienessä mielenhäiriössä meinasin sisustaa yläkerran aulan, mutta se jääköön sittenkin lasten leikkitilaksi tälläkertaa.

Taidan pitää nyt jonkinaikaa blogitaukoa, kun tuntuu että viimeisien kuukausien aikana en ole osannut kirjoittaa mistään muusta kuin tämän talon vioista ja pahasta mielestä. Se pilaa tämän blogin tarkoituksen. Kesäkin alkaa kääntyä syksyyn, pitää koittaa löytää jostain sitä iloa ja valoa.

Palaillaan...

Kun naapurin kaivosta kannettiin vettä tupahan..

...eikä suinkaan siksi että olisi kuivunut oma kaivo  ;)


Meillä ollaan nyt elelty tosiaan kolmatta päivää ilman vettä. Toissapäivänä ajattelin tehdä lasillisen mehua itselleni. Hanasta suorastaan lurahti jonkin aikaa hyvin heikolla teholla. Ihmeteltiin aikamme ja mies kävi katsomassa kaiken mikä veden tuloon liittyi ja totesi pumpun olevan rikki. Soitto pumpun toimittajalle ja hän oli seuraavana päivänä paikalla. Totesi pumpun moottorin olevan rikki. Meiltä puuttui suojakytkin.

Meillähän asensi tämän eräs nimeltä mainitsematon firma, jonka kanssa mikään ei tunnu sujuvan ei sitten millään!
Kuten he myös asensivat ennen sisäänmuuttoa meidän wehoputsin joka asennettiin juuri niinkuin ei pitäisi asentaa. Mehän jouduimme soittamaan heidät aikoinaan takaisin asentamaan wehoputs oikein että se edes toimisi ;)
Eikun soitto taas kyseiseen firmaan, että taisi unohtua asennuksessa aikoinaan suojakytkin?! Josta todettiin vaan että näinkö on päässyt käymään?
 hupsista keikkaa..meitä ei paljoa naurattanut!

Ei siinä mitään, mutta meidän muutaman tonnin vesipumppu on nyt totaalisen hajalla ja vesi ei kulje.

On mielenkiintoista elää muutama päivä ilman vettä tällä perhekoolla. Luonnollisesti astiat pesemättä, pyykit pesemättä, vessaa ei voi vetää normaalilla tavalla, peput pestään joko naapurissa tai litra vettä riittää siihen pienen miehen kohdalla ;) Naapurissa on juostu suihkussa, kiitos heille! ♥
Naapurissa on pesty myös tuttipullot. Käsihygienia ei oikeen onnistu kunnolla kosteuspyyhkeillä. ;)
Kannattaa varmaan kokeilla kyseisen firman työntekijöiden perheiden tätä mummola meininkiä, niin voivat uudestaan miettiä mitä sivuillaan mainostavat. Tästä taitaa taas vaihteeksi olla ammattitaito kaukana..?! ;) Me emme ole sähkömiehiä, kuten emme myöskään ole timpureita, emmekä LVI-alan asiantuntijoita ym. rakennusalan asiantuntijoita... Me vain tilasimme muuttovalmiin DT:n talon, jonka me olemme maksaneet myös aikoja sitten kalliiseen hintaan. Olisiko tämäkin asia pitänyt tietää että tällainen suojakytkin on oltava ja käydä vielä tarkistamassa asia?? ...niinkuin monta muutakin asiaa tässä torpassa..
Lupaavat myös sivuillaan helppoa elämää. Tervetuloa kantamaan vettä tupahan ja elämään kuuden lapsen kanssa ilman vettä. Kyllä hymy hyytyy.. ♥

Viisitoista vuotta sitten...

...olin ollut muutaman tunnin äitinä ♥

Esikoispoikani syntyi siis yhtenä elokuun kuumana päivänä klo 18.20 vuonna -97. Se on hassua miten vieläkin muistan sen päivän. Kuinka kuuma ja seisova se ilmakin oli. Yöllä pauhasi ukkonen ja mediheli lähti ja palasi. Sinä ensimmäisenä yönä ei oikeen nukuttanut. Katselin ihmeissäni sitä pienen pientä poikaani.  ♥

Tänään katselin kuvia näiltä vuosilta. Kuinka poikani rakastikaan kameraa pienenä! :)
Muistui paljon mieleen niitä hetkiä mitä on onneksi ikuistettukin.

Tässä hän on aivan pikkarainen ripakinttu

Tässä hän on oppinut seisomaan ja ikää taitaa olla 8kk.

reilu 1v



Tässä siskon ja minun kanssa. Reilu 2v.

melkein 3v.

Neljävuotiaana.

melkein 5vuotiaana

6v

koulutielle 7v

8v ja ihan itse kuvattuna  ;)

9v ja rakkaan harrastuksen parissa.









kaverikuvassa 10v

melkein 11v

toissakesänä siskojen kanssa.

14v

ja tänä kesänä pikkuveljen kanssa.

Kerrassaan ihana poika. Vaikkakin on äidilleen aiheuttanut "harmaita hiuksia" kerran jos toisenkin ;) Skeittaamisen aloitti jo 3 vuotiaana, pyörästä apupyörät poistettiin hänen tahdostaan 3vuotiaana, kuusivuotiaana laski pulkkamäet pulkalla seisten kun äiti ei suostunut lumilautaan, monet kerrat tullut kotiin polvet ruvella ja pää melkein kainalossa. Kuitenkin kehittynyt skeittamisessa ja lautailussa todella lahjakkaaksi  ♥

Me ei tänään juhlita, päivänsankari on laivailemassa parhaan kaverinsa perheen kanssa :)

Päivääkään en vaihtaisi pois näistä vuosista äitinä, jota olen ollut lähes koko aikuisikäni.







Viimeistä lomaviikkoa viedään ennen arkea :)

Blogini täytti eilen vuoden. Kiitos kaikille kävijöille. Ja kiitos kaikista kommenteista!  :)

Meillä vietetään lasten kanssa viimeistä lomaviikkoa. Mies lähti tänään harjoittelemaan töiden tekoa  ;) Kymmenen viikon loma on nyt lusittu ja pehmeä lasku töiden pariin.

Olen nauttinut omasta lomailustani täysillä. Ystäviä on käynyt kahvittelemassa. Ja eiliseen kyllä mahtui hieman haikeuttakin. Tytön puheterapeutti kävi viimeisen kerran. Kuuden vuoden yhteistyö on ohi. Puheterapiaan ei nähty enää mitään tarvetta ja jatkoa ei siis suositeltu hoitavan lääkärin taholta.
Pyöräytin meille sitä suussa sulavaa raparperi kinuskipiirakkaa. Kahviteltiin yhdessä ja kertoipa meidän yli puhelias nelonenkin sitten mitä pt:n paketissa oli :D Annoimme hänelle ihanan Tommy Tabermannin sydämen muotoisen Täyttymys maljakon.

Syksyn tuloon on valmistauduttu jo. Syysvaatteet alkaa olla hyvällä mallilla, vain vitosen välikausipuku puuttuu. Lapset on kasvaneet paljon kesän aikana ja uusia sisävaatteita on hankittu taas kasapäin. :) Kirpparillakin tuli pitkästä aikaa pyörähdettyä ja sieltä tein muutaman hyvän löydön myös. Harvemmin ostan kirpparilta tai edes käyn mutta nyt kävin ystävän kanssa ihan rauhassa ajan kanssa.

Talon asiat on samalla mallilla edelleen. Mies  kiinnittää itse parvekekaiteet uudelleen. Talon ulkoseinän listoista puuttui ilmarako mikä oli kyllä piirretty kuviin ja suunnittelija vahvisti asian. Mies sitten itse sirkkelöi niitä ja nyt alalistat on kunnossa. Uskomatonta että me todella tilattiin talo muuttovalmiina ja nyt korjailemme sitä. Oletimme että kaikki olisi viimeisen päälle kunnossa.  Jatkuvasti tulee jotain virheitä esiin.Myönnän että nyt mies on kyllä tarkastanutkin paljon kaikkea. Vuositarkastus lähenee ja lista senkun kasvaa. On asioita mitä luvattiin korjata muuton jälkeen, ihan pikkujuttujakin. kaikki on vaan unohtunut. Esim. kodinhoitohuoneen valaisinta ei koskaan vaihdettu, esite on ollut matkalla meille 9kk:tta. Aikamoisen matkan on tehnyt?  ;) Pikkujuttuja isojen juttujen päälle.
Ja täytyy myöntää että edelleen homekoiran merkkaama talo kaivertaa välillä mielessäni. Vaikkakin sisäilmatutkimuksissa hometta ei koskaan löydetty. Laatutaloksi emme voi kutsua enää taloamme. Mitäköhän sitten tapahtuu kun ilmat kylmenee niin ettei ikkunoita enää pidetä auki...

Pahaa mieltä korjaa kuitenkin paljon se missä talomme sijaitsee. Rakkaat ystävämme naapurissa ja ihana pihamme. Kesä on ollut kaikin puolin ihanaa aikaa. Lapset ja koirat juoksee meidän tiellä vapaasti kahden talon väliä . Ystävä piipahtaa kahville tai muuten vaan pihalle vaikka iltamyöhään juttelemaan. Joka päivälle on ollut kaveri tytöillä.  Arki tosin muuttuu, kun kaverit naapurista aloittavat päiväkodin ja heidän äitinsä palaa töihin hoitovapaalta. Onneksi syyskuussa alkaa taas kerhot.

Me ollaan nyt todellakin pysytty terveinä ja toivottavasti pysytään jatkossakin. Heinät on vähän aiheuttaneet tukkoisuutta minulla ja ilman puhdistin on kyllä edelleen käytössä meidän makkarissa öisin. Nurtsia ajaessa aivastelen ja tukkosuutta tulee, mutta ei mitenkään ettenkö voisi sitä tehdä. Uutta tämäkin ja jännityksellä odotan ensi kevättä miten pärjään siitepölyaikaan? Hajusteita siedän aika hyvin jo. Hajuvettäkin olen pystynyt käyttämään. :) Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa.

Hyvät viikonloput kaikille!  :)

Lomapäiviä

Mun oma loma alkoi kai sitten virallisesti..? :) Tein pari keikkavuoroa ja eilen kun soitettiin töihin, niin osasin sanoa EI :)

Eilinen meni siivotessa. Pyykkiä pesin monta koneellista, peitot ja tyynytkin. Lasten lelutkin pesin. Imuroin ja pesin lattiat ja pyyhin paikkoja. Varsin tehokas fiilis oli siinä siivotessa ;)

Tänään käytiin neiti nelosen ja naapureiden kanssa mustikkamettällä. Ihan tuossa lähimetsissä. Laiha oli kyllä saalis ja onneksi oli kumpparit jalassa. Joku siellä metsässä nappas kumisaappaasta heinikossa ja heinikko vaan liikkui. Ei nähty mikä oli, mutta olisko ollut jopa kyykäärme?

Kivan näköistä metsää

Tytöt

Iltapäivällä käytiin hakemassa vähän pihalle kukkia. Huomenna vasta istutan ne ja odottavat siis kuistilla vielä.

kiiltoleimu x3

Sormustinkukka

punainen harmaakäenkukka

Tarhaukonhattu x3

Lisäksi ostin vielä kaksi maariankelloakin, mutta ne kukkivat vasta ensi vuonna. Toivon niiden olevan vaaleanpunaisia, myyjä ei ihan uskaltanut luvata ;)

Tässä kuva

Joka siis lainattu täältä..


Ei siis vielä mitään mitä olin suunnitellut pihalle aiemmin. Innoistuin  ihan täysillä ja kohta varmaan joutuu lähtemään vielä uudestaan taimiostoksille..? Meinasin nyt haalia monivuotisia, joita voidaan ihastella ensi kesänäkin :)
Käytiin ihan tässä lähellä olevalla taimitarhalla. Hyvät ohjeet sain minäkin jolla ei ole mitään haisuakaan miten näitä kukkia laitellaan ja hoidellaan.