Kaksi vuotta!

Meidän "Erkki" täytti marraskuun puolessa välissä sen maagisen kaksi vuotta.

Jota odotimme kuin kuuta nousevaa omassa hometalossamme.

Uskoimme että viimeistään silloin kaikki muuttuu..?

Ruuat alkavat sopimaan paremmin ja lapsi alkaa nukkumaan?

No toisin kävi jo paljon aiemmin. Sehän kävi samantien kun muutimme hometalostamme pois.

Tällä pienellä ihmisellä pyyhkii siis hyvin! Paremmin kuin ikinä olisin voinut kuvitella.

Tämä on asia mikä auttaa jaksamaan tämän kaiken uuden elämän keskellä.

Vihdoinkin hän saa elää ihan tavallisen pikkupojan elämää, ilman kipuja ja valvomisia.

Kaikkien valvottujen öiden, lukuisten epäonnistuneiden ruokakokeilujen jälkeen hän voi hyvin.

Yli vuoden se otti, se pahin aika. Toki välillä oli kausia että nukuttiin paremmin, välillä oli hetkiä että jotkut ruuat sopivat hetken aikaa.

Nyt tilanne on se että ruokia on saatu vauhdilla lisättyä ruokavalioon. Niitä menee jo reippaasti yli 20. Eikä  vahinkoaltistuksetkaan ole enää katastrofeja.

Tässä talossa ei ole yhtäkään valvottua yötä, vaikka kesällä vielä hyssyteltiin rattaissa poikaa yöt läpeensä astmalääkkeiden voimin. Poika alkoi nukkumaan kuin taikaiskusta ja johan sitä on kestänyt jo 4,5kk ettei se mikään häiriötilakaan voi olla. Astmalääkkeet on jätetty jo aikaa sitten, vaikka syksykin on ollut vaikea astmaatikoille ja homehtuneille.

Ihan tavalliset kaksivugtiaan jutut. "Minä!" "Anna mä!" Ei!". Hän haluaa osallistua kaikkeen, olla mukana kaikessa niinkuin muutkin. Yllättävän ketterä tyyppi. Yllättävän hyvämuistinen tyyppi. Kyllä muistaa minne siskonsa jätti joulukalenterin ja kyllä muisti käydä sen tyhjentämässäkin..

Ihan parasta kuitenkin on kylpy.

Hän voisi elää vedessä. Kylvetään aamulla..päivällä tai illalla mutta joka päivä on päästävä kylpyyn.

Leluista ihan parhaat on legot ja autot. Tykkää leikkiä paljon isompien kanssa roolileikkejä.

Osallistuu siivoukseen, pussittaa pakkaseen omia ruokiaan ja matkii muiden juttuja.

Sanat on löytyneet puhumattomuuden jälkeen ja niitä tulee päivittäin uusia.

Tällä hetkellä eniten pelottaa kaupassa vieraileva joulupukki ja kotona kurkitaan ikkunoista näkyykö tonttuja pihalla?

Yhden flunssan on sairastanut elo-syyskuun vaihteessa ja se kesti viikon. 

Tänä syksynä emme siis ole tk:n kanta asiakkaitakaan, kuten edellisinä vuosina. Etenkin viime vuonna.

Yhtäkään lääkärireissua ei olla tehty meidän perheestä. Ollaan pysytty terveinä. Mikä on yllättävää näin isossa perheessä.

Meidän kuopukselle kuuluu siis hyvää, erittäin hyvää.