sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kuulumisia maaliskuulta

Ehkä pahimmista kemikaalihöyryistä on nyt päästy tekstiilien osalta. Edelleen on tilanne että kasapäin vaatteita on hankittava. Pyörittelen muutamia vaatekertoja uusia vaatteita. Ja ulkovaatteet puuttuu koko porukalle paitsi kuopukselta. Hänelle hankin jo uudet kevät varusteet.
Asunto tuntuu vieläkin ihan hyvälle, mutta enpä uskalla luottaa kuitenkaan ihan täysin.
Huoli rahallisesti pärjäämisestä on kova. Juokseehan hometalosta kulut kokoajan täysinä. Pitää maksaa täyttä vakuutusmaksuakin jotta oikeusturva säilyy ja lainan antajamme edellyttää että täydet vakuutukset on voimassa. Sähkölaskut juoksee koska lämmittää pitää. Ja tietysti maksettavat korot lainasta. Eipä kenelläkään muullakaan ole tuntunut menevän sen hohdokkaammin homeen tullessa taloon seuralaiseksi.

Virta on lisääntynyt kummasti viime aikoina. Olen alkanut leipomaan lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Tietenkään se ei ole samanlaista kuin ennen että otetaan vaan joku hyvältä kuulostava ohje ja laitetaan leipoen.  Kaikki kakkuiluun ja leipomiseen keräämäni vuosien  iso leivontatarvike kokoelmani on mennyttä talomme takia. Sinne meni reippaasti yli tuhannen euron kokoelma kaikenlaista leivontatarviketta. Nyt siis käytössä piirakkavuoka ja vispilä.

Hyvä ruoka, parempi mieli?

Pitänee paikkansa vissiin täydellisesti. Oli katsottava ohjeita ja tehtävä asialle jotain. Leivottiin niitä -ton, -ton,-ton leivonnaisia.

Mustikkapiirakkaa olivat lapset toivoneet jo useampaan otteeseen. 


mustikkapiirakkaa siis gluteenittomana sopivista jauhoista tällä ohjeella:

Pohjaan:
200g sinistä oivariinia
2dl sokeria
1dl tattarijauhoja
1,5dl riisijauhoja
1,5dl perunajauhoja

täytteeseen.

pussillinen mustikoita
3prk laktoositonta kermaviiliä
0,5dl sokeria
piltin kuningatarsose (tämä korvasi 2 kananmunaa)

Päälle Oatlyn kaura vaniljakastike niille joille se sopii.

Keskitasolla 200 astetta n. 30min. Ohje on pellilliseen piirakkaa.


Letut on olleet myös pitkään toivomuslistalla.

Mieheni paisteli tällaisia lettupötkälöitä meille. Hyvin maistuivat ihan kaikille.


nämäkin siis näitä kaikettomia  eli maidoton, gluteeniton ja munaton.

5dl kauramaitoa
5dl vichyä
1dl tattarijauhoa
3dl perunajauhoa
3dlriisijauhoa
1tl suolaa
2tl sokeria
2tl leivinjauhetta, me ei kyllä laitettu

Naistenpäivänä osui silmään ihana porkkanapiirakan ohje ja sitäpä sitten tehtiin.


ohje löytyy täältä . 
Itse vaihdoin jauhot vain sopiviksi meille. Laitoin vähemmän sokeria.
Kaikille kelpasi ja päälle tietysti Oatlyn kauravaniljakastiketta.


Kuopuksella tuntuu menevän ihan hyvin. Aktiivisesti ei kovalla tahdilla olla ruokia kokeiltu nyt. Siitepölyt ovat aloittaneet joten varovainen täytyy olla.
Iloisena yllätyksenä on mukaan saatu porkkanasose rajattomasti. Vielä en rakaa uskaltanut antaa. Teen pakkaseen sosetta pieniin minigrip pusseihin ja sieltä poitsu saa tätä "porkka jäätelöään". 
Voi siis syödä niin paljon kuin haluaa eikä määrää tarvitse säännöstellä sopimattomuuden takia.

Kaurakin alkoi sopia ensin Yosan muodossa eli hapatettuna. Sen jälkeen saimme uuden leivän käyttöön, Provenan gluteeniton kaura porkkana sämpylä.
Nyt otettiin käyttöön kauramaitokin ja poika on tosi onnellinen että hänelläkin on nyt oma maito.
Muroina saatiin käyttöön  Viljatuotteen tattarimurot vanijalla ja hunajalla.
Kaikki nämä siis rajattomasti käytössä. Pystyy syömään suuria määriä päivittäin.
Vatajan nitriitön nakki on myös rajattomalla määrällä käytössä.
Poika sai eilen elämänsä ensimmäiset perunat ihan oikealla nakkikastikkeella. Kastikkeeseen käytimme kaurakermaa.  Kokeilimme myös sipulia pienen määrän kastikkeessa ja kokeilu sujui oireetta.

Murheenkryyni sen sijaan on meidän 5vuotta täyttävä poikamme. Kemikaaliherkkyys on taas suht vaikeaa. Jos vieraita käy niin hajut vaatteissa häiritsee. Kaupassa tulee tukalat oltavat, naama lehahtaa ja silmät oireilee. Hetkessä huutaa jo pois pääsyä kaupasta. Vaatekaupoille en ole ottanut edes. Prisma on helpompikuin cittari. Joskus pääsee prismaan mukaan. Yritämme minimoida kemikaalioireilua.
Otin yhteyttä neuvolaan kun on hieman kalvakka ollut ja lievästi tummat silmänaluset.
Epäilin hemoglobiinin alhaisuutta syyksi. Samalla tutkittiin myös sokerit, pissasta ja sormenpäästä ja onneksi olivat kunnossa.  Hb oli laskenut 106 tienoille. Ensi viikolla on lääkäri.

Talomme suhteen asiat eivät ole edenneet. Toukokuussa tulee vuosi täyteen kun homekoira kävi. Tutkimukset aloitettiin 8,5kk:tta sitten, poismuutosta on kohta 8kk:tta.
Kohtuuttoman kauan tässä tuntuu menevän.
 Ja moni ulkopuolinen ihmetteleekin miksi asiat junnaavat?
 Talomme on herättänyt paljon keskustelua tutuilla ja tuntemattomilla.  Moni on meitä pyytänyt tekemään asiasta jo julkisen.

Siellä se oli eilenkin omalla paikallaan. 
Käyn harvemmin ja vain pihalla. Sisälle en voi mennä, eikä lapsetkaan. 
Elokuussa kävin viimeisen kerran sisällä.
Viimeksi taisin käydä ulkona tammikuussa ja nyt eilen kävin myös. 




2 kommenttia:

  1. Ei voi muuta kuin lukea suu auki kuinka päin seinää voinkin elämä mennä! En voi muuta kuin sanoa että tsemppiä ja mahtavaa että olet voinut leipoa ja uusia sopivia ruokia on löytynyt 😋 Toivottavasti 5-vuotiaallakin alkaisi helpottaa! Kauheasti voimia ja toivottavasti saisitte asiat jo käsiteltyä loppuun talonne osalta!

    VastaaPoista
  2. Olipa kiva löytää tämä blogi. Toivotan hirmuisesti voimia, missä vaiheessa ikinä nyt olettekin. Meidän perheellä lähes identtinen tarina. :(

    VastaaPoista