sunnuntai 16. elokuuta 2015

Hirveä heinäkuu..

Ollaan evakossa ja neljäs viikko pyörähti käyntiin.


Heinäkuun alussa jo ensimmäisenä tutkimuspäivänä löytyi selkeä kasvusto. mikä ei kuitenkaan raja arvoja ylittänyt. Kuuluuko silti homeiset tummemmat laudat rakenteisiin..? Sitä sopii kai kysyä.


Olot talossa paheni mitä pidemmälle päästiin heinäkuuta. Samalla aloitimme uudestaan lasten astmalääkitykset. Oma kemikaaliherkitymä paheni pahenemistaan. Liimat teipeissä esim. kakspuoliteippi ikkunoissa pitämässä hyttysverkkoa meinasi viedä jalat alta. Muovipussit veti olon veteläksi. Lapsi halusi askarrella ja otti kontakti muovirullan. Olo tuli tosi kauheaksi. kaikki pesuaineet. Astianpesukone tabletit. Alkuun kun avasin luukun ja höyryt pääsi pihalle, mutta lopulta riitti vain koneen ollessa käynnissä. ja meillähän kaikki ollut jo vuosia hajusteettomia, ettei siitäkään ollut kyse. Lopulta tiskattiin käsin kuumalla vedellä kun lv:n tiskiainettakaan en kestänyt.


Kokeilin useat eri merkit pyykinpesuaineita. Niitä allergisten. Mikään ei sopinut. Lopulta pyöritin pyykkiä pelkällä vesipesulla. Viisikin kertaa 90 asteessa lasten vaatteet. Mutta eipä niistä käyttökelpoisia tullut tekemälläkään. Eipä niin sillä kaikki on niin saastunutta.
Lapset nukkuivat pikkuhoususillaan ja minulle oli tuskaa olla niidenkin kanssa. Peitot oli jo heivattu koska niiden kanssa ei kukaan tullut toimeen. Lakanat loppuivat, ne käyttökelpoiset. Lopulta peittelin lapsia pyyhkeillä joita jotenkuten siedin vielä. nukuin itse samat vaatteet päällä ties kuinka monta päivää..


Tuli kauhujen öitä kun heräsin keskellä yötä hapen loppumisen tunteeseen. Lapset heräilivät, nousivat istumaan ja haukkoivat henkeään. Ovet ja ikkunat olivat auki, ilmanputsari posotti täysillä ja toivoin aamua tulevaksi. Jotta ulkona olisi vähän lämpimämpi jo. Öisin oli kylmä ja usein satoi vettä. Ikkunat piti yrittää pitää auki jotta ilma vaihtuisi.


Aloimme olla aika huonossa kunnossa. Joka päivä sanoin miehelleni että meidän pitää päästä pois talosta. Joku on tosi pahasti vinossa. Ystävät olisivat ottaneet luokseen mutta ei siedetty enää eläimiä eikä hajusteita missään määrin. Yritimme löytää asuntoa kokoajan. Kukaan ei suostunut vuokraamaan meille esim kolmiota.


Lopulta oireilin jo luonnosta. Kaikki hajut teki pahaa ja veti tukkoon. Mikään allergialääke ei auttanut. Talossa hengitystiet kuivuivat ja olivat polttavat. Kasvojen iho ja kaula tulikuuma ja polttavan pistelevä. Lapset hehkuivat poskistaan.


Yhtenä päivänä käytiin katsomassa yhtä taloa missä olimme käyneet aiemmin. Ilma oli parempi kuin omassa mutta tietysti irtaimiston hajut ärsytti. Saimme viettää yhden yön siinä talossa. Nukuimme tosi hyvin. Kun koitimme palata omaan taloon niin eipä siitä mitään tullut. Alle viisi minuuttia ja hengitys oli vaikeaa jo. Istuin autossa ja itkien mietin mihin menisin. mies soitti välittäjälle voisimmeko mennä taloon jota mietimme vuokralle? Näille ihmisille se sopi. Tuntemattomat toisella paikkakunnalla tarjosivat meille kotinsa.


Olin niin huonokuntoinen että en edes ymmärtänyt millään lailla hävetä. Tuntemattomien talossa, toisten ihmisten kakkoskodissa. makasin sohvalla ihan poissa pelistä. Kuin olisin kuukauden juonut viinaa. Ihan pihalla. Alkoi jonkinsortin "homekrapula" oli kylmä ja kuuma, vapisutti ja heikotti. Niin kuin omassakin talossa. Oireilin kaikesta, ihan kaikesta. Kuitenkin henki kulki ja se kulki ilman ilmanputsaria mikä meillä oli ollut aina omassa talossa. Jostain syystä olimme aina tarvinneet sen makkarissa sekä olohuoneessa. Olo koheni hitaasti mutta varmasti. Kuitenkin viiden päivän asumisen jälkeen löysin talosta kosteusvaurion. Sen klassisen, jääkaappi oli vuotanut alleen eikä ihan pientä aikaa vaan kunnolla. Ilmankos keittiössä vapisuttikin ihan kunnolla.


Toisena tutkimuspäivänä omasta talosta löytyi jokin kasvusto toisesta makkarista. Siitä emme ole saaneet vielä tuloksia. Myös teipit olivat pettäneet muoveissa. Silti ei muuta näkyvää löytynyt laajoista koiran merkkauksista huolimatta.
Koska lähdimme sisäilman takia omasta, emme voineet jäädä ensimmäiseen taloon vaikka sijainti oli ihanteellinen. Lennossa löysimme uuden. Kävimme katsomassa. Talo oli täysin hajuton ja ilma tuntui todella hyvälle. Vedin keuhkot täyteen ilmaa ja se tuntui hyvälle. Kahden päivän päästä muutimme sisään.




Tässä lyhyesti heinäkuulta. En voinut kirjoittaa aiemmin. Omat koneet on mörskässä. Niitä ei voitu enää käyttää heinäkuussa, oireilimme niistäkin. Imuriakaan ei voitu käyttää ja telkkaria katsoimme harvemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti