Meidän superallerginen

Meidän kuopus syntyi marraskuussa -13. Hän oli ihan tyytyväinen ja helppo vauva ja nukkui hyvin yöt. Huomioin kuitenkin jo alkuunsa jotain refluksivaivaa, sillä päiväunet meni pätkissä. Päiväuniin saatiin pituutta kun soseet aloitettiin keväällä. Samaan aikaan alkoi kuitenkin kummaa oireilua. Vatsan kanssa oli ollut jo aiemmin ongelmaa ja olin moneen kertaan tuonut sitä julki neuvolassa saamatta silti mitään apua siihen. Kakka haisi pahalle ja kumman  väristä liurua. Takana oli myös pitkä keltaisuus 3kk:n ikään asti joka kuitattiin äidinmaitokeltaisuudeksi.

Soseiden kanssa oli vaikeaa. Parhaiten näytti sopivat soseet jotka tein itse luomusta. Päärynä oli paras. Sitten peruna ja kukkakaali sekä parsakaali. Kaura jo alkuunsa kovetti vatsan, mango tuli sulamattomana läpi. Pikkuyskä vaivasi useaan otteeseen ja korkeat kuume piikit. Ravattiin lääkärissä, mikä poikaa mahtaa vaivata?  Mulla oli tunne ettei lapsi ole kunnossa? Tuntui että ruokien kanssa oli vaikeaa. Kakka haisi entistä pahemmalle. Ruokavaliota ei päästy laajentamaan. Imetin, poika ei suostunut pullosta juomaan korviketta, ei sitten mitään sorttia. Ei edes kaurapuuron seassa. Teki stopin heti. Arvelin hänen tietävän itse että maito on epäsopivaa?  Aloin mennä vauvan mukaan, mitä hän ei syönyt innokkaasti, oli se varmaankin epäsopivaa?  Myöhemin nämä kaikki kieltäytymiset osoittautuivat todellakin epäsopiviksi. Hän tiesi itse mitä kannattaa välttää ja mitä ei.

Kesä -14 meni valvoessa. Lapsi heräsi yöt läpeensä ja mies kantoi. Oltiin tosi puhki.

Elokuussa hän teki kaurapuurolakon aivan itse ja alkoi hetkellisesti nukkumaan, kunnes päästiin tulehdus ja allergiaputkeen taas. Oltiin kaikki joten kin tosi sairaita. Pikkupojalle iski jokaisesta korvikekokeilusta korvatulehdus. Tai näin epäiltiin. Pikkuyskä vaivasi usein ja valvottiin. Kukaan ei epäillyt allergiaksi niinkään tk:ssa. Yksi lääkäri kyseli talosta mutta hautasi sen epäilyn kun kuuli talon suht uudeksi eikä mikään haissut.

Joulukuussa pikkupoika söi kolmannen antibioottikuurin, Amorion compin taas korvatulehdukseen. Se kai sitten viimeisteli jo kovin vaurioituneen suoliston. Tuli ripuli mitä ei saatu loppumaan.

Tämän jälkeen varattiin aika Pikku Jättiin Liisa Kuikalle, josta saimme apua. Ihan oikeasti.

Liisa ei vähätellyt meidän ruokaongelmia vaan ymmärsi heti mistä oli kyse. Sain tarkat ohjeet miten etenemme. Liisa listasi kaikki mitä voidaan syöttää pojalle. Keltainen ryhmä oireilutti. Ja gluteeniviljat, lopultahan pojalle ei käynyt kyllä mikään muu vilja kuin tattari.

Olin itse jotenkin loppu imetyksestä ja sain "luvan" lopettaa. Arveltiin siis sinä vaiheessa vielä että tilanne ei ole niin paha miten pahaksi se todellisuudessa osoittautuikin.

Korvikekokeiluita oli takana useita ihan aminohappopohjaisiin asti. Niissä ongelmaksi koitui rasvat ja maissipohjaisuus. Sekä tietysti useat lisät. Ajateltiin että kalsium lisä ja öljylisä on hyvä vaihtoehto.

Määrättiin  myös Nexium happosalpaaja kuuri korjaamaan motorinen ongelma ruokatorvessa ja sen rinnalle zyrtec antihistamiini. Poika muuttui silmissä. Me nukuimme viikon!

Kuitenkin poika oli niin herkkä maissille ettei kestänyt lopulta happosalpaajakuuria, vaan se piti lopettaa kesken allergisoitumisen alkamisen takia. Ja taas valvottiin.

Kaikki oireilutti. Maitohappobakteereista lähtien. Sopivaa ei tuntunut löytyvän millään, kalsiumlisät oireilutti, vitamiinit, öljyt, viljat, siis aivan kaikki mahdollinen.

Jäljelle jäi tattari, päärynäsose, perunamuussi ja possu.

Rasvaahan lapsi tarvitsee. Murehdin ja olin saada mahahaavan kun  mikään ei sopinut. lapsi voi todella huonosti rasvoista. Alle millistä öljyä huudettiin kaarella ja refluksi räjähti, kasvot paloi ja lapsi ripuloi. Keskimääräinen heräilymäärä oli 10 kertaa yössä ja valvomisaika vaihteli 10min-jopa 3tuntiin keskellä yötä. Liisa käski syöttää lapselle kassleria jos kerran possu sopi. Anna sille pojalle läskiä!  Hän käski. Ja niin me annettiin ja se sopi ja sai rasvat siitä. Hän piti pelkillä puhelinkeskusteluilla uskoa yllä että kaikesta selvitään, Onhan hän näitä nähnyt ja hoitanut. Hyvin onkin hoitanut.

Me kokeiltiin liuta ruokia. Päivät kuluivat miettien mitä tänään kokeiltaisiin. Oltiin tauotettu ruokia sen 3-6kk ja kokeiltiin uudestaan. Aina sama. Posket paloi, sitten räjähti refluksi ja lopulta tuli suolisto-oireet. Ihan yksi teelusikallinen riitti. Tai jopa ripaus kalsium karbonaattia. Olo oli lohduton, mikään ei sopinut. Taipuvaisuus allergioihin oli varmasti olemassa. Oli meillä muillakin ollut ongelmaa ruokien kanssa. Tämä oli vaan niin erilainen. Mietin ja murehdin miksi hänelle kävi näin?

Jalkapohjat helotti kuten myös kämmenet ja kertoivat elimistön tulehdustilasta.

Poika oli kalpea ja huonon värinen, mutta silti kaikkien verikokeiden perusteella kaikki oli täysin kunnossa, suorastaan erinomaisesti. Silti hän voi huonosti. Oli meillä iloisiakin päiviä mutta ruokien suhteen oli todella rankkaa. Hyvin meni niin kauan kuin mentiin neljällä ruualla.
Silti paineita asetti se tieto että yli vuotiaalla pitää olla sitä ja tätä ruokavaliossa.
Neuvolan asenne valitettavasti on nykyään sama kuin uuden allergiaohjelman.
Äitien paineet kasvaa ja valitettavasti vauvat ja lapset voivat huonosti, kun siedättämällä ei aina homma parane vaan pahenee.

Maaliskuussa ilmestyi pienen lapsen astmaoireet. Poika lepäili pitkin poikin lattioita ja sohvaa. Ja sitten taas meno jatkui. Määrättiin isompi antihistamiini annos ja astmalääkitys.
Ruokakokeilut hetkellisesti paranikin. Helmikuusta lähtien oli mennyt pussi VIVOMIXXiä rinnalla päivittäin. Välillä vielä suurensinkin annostusta.

Kevät-kesällä kuitenkin ruokien kanssa romahti taas. Ja oltiin taas neljällä, aina ikuisesti possua, muussia, päärynää ja tattaripuuroa..?
Pieninä määrinä oli rotaatiossa sopinut kaalit, poro, karitsa ja joskus kurkku.

Kaikki kuitenkin muuttui kun talo osottautui homepommiksi.
Kun me sieltä lähdettiin niin aloin kokeilla ruokia uudella onnella. Yhtäkkiä kurkku alkoi sopia rajattomalla annostuksella vaikka 2-3viikkoa aiemmin poika oli saanut siivusta jo oireet täyteen vauhtiin. Sitten lisättiin pirkan lohkoperunat,Yyhtäkkiä auringonkukkaöljyt pinnassa ei haitanneetkaan. Annettiin niin paljon kuin halusi syödä. Vadelmaa puskasta haettiin, mustikkaa mettästä, punaherukkaa toi ystäväni. Ja poika söi. Innostuin kovin ja seuraavaksi ostettiin Vuohelan herkun minirevityt leipää, siinä uutena lisänä psyllium. Ja se sopi!
Kukkakaaliakin mennyt isolla annoksella päivittäin.Riisi lisättiin kakkuina mukaan. Seuraavaksi otettiin  kuivatut aprikoosit ja nekin sopivat rajattomalla määrällä. Aloitettiin toki parilla alkuun, ettei heti alkuunsa rysäytetty koko pussia. nopeasti kuitenkin annosta nostaen. Nyt on leivän päälle laitettu myös sinistä Floraa ongelmitta. Ja tapahtuipa meillä vahinkoaltistus. Siskoltaan varasti hajusta päätellen yhden aakkoskarkin Lauantaipussista. Tästä jo odotimme kunnon oireilua mutta yksi arviolta puoli minuuttia kestävä herätys tuli tarkalleen neljän tunnin kuluttua syömisestä ja siinä kaikki. Ei refluksia, iho-oireita tai suoli oireita. Samaisena iltana sai herkutella suurella määrällä sipsejä joiden pinnalla rypsiöljyä. Seuraavaksi lisätään kasvisten määrää. Hedelmiä ehkä talvella. Kotimaiset  viljat saavat nyt odottaa ja maito, muna ja soija.

Poika nauttii! ja me ollaan kuvattu muistoiksi tätä makujen riemua!  :D

Vadelmaa..

Aprikoosia..

Punaherukkaa..

Pirkan lohkoperunaa..


Keväällä niin riipaisi sydämestä kieltää kaikki pieneltä ihmiseltä. Uteliaisuutta olisi ollut ruokia kohtaan ja aina piti kieltää, aina korjattiin suolistoa. Aina kohti uusia pettymyksiä.

Uskon että meidän suurin ongelma oli hometalossa asuminen. Keho oli niin kauheassa oireilussa, että lopulta oli kaikkea vastaan. Suurena apuna oli toki Vivomixx yksi tärkeimmistä avuista, ja suosittelen sitä kaikille lapsista aikuisiin jotka suolistoaan haluavat korjata. Tehokkain saatavilla oleva mhb. Nyt olemme vaihtaneet sen kolme viikkoa sitten Biomedin Acidophilus forteen . Ja tuntuu riittävältä.
Lääkitykset on puolitettu ja kokeillaan lopettaa tämän syksyn jälkeen, ellei jo aiemmin.,