maanantai 11. tammikuuta 2016

Vuoden ensimmäinen...

Uusi vuosi on vaihtunut. Eikä se ole alkanutkaan niin hohdokkaissa merkeissä kuin toivoimme.
Tässä viikon ajan olen sulatellut raivoani. Ja suruani myös siitä  millaiset seuraukset rakennuttamallamme talolla onkaan ollut perheellemme, terveydellemme.
Olemme asneet nyt poissa kohta puoli vuotta. Hengissä on pysytty ja kuntouduttu jonkin verran, siis sen verran että ehkä elämä on vielä elämisen arvoista..? Koska pahimillaan ne pahimmat ajat toivat ajatuksia ettei tässä elämässä ole oikeasti enää mitään järkeä? Kun oli niin kyvytön lähes kaikkeen normaaliin elämään, koska talo sairastutti niin vakavasti.

Uudenvuoden jälkeiset löydökset taloltamme on jotain aivan käsittämätöntä. Valvoin kaksi yötä näiden löydösten jälkeen. Ne selittävät kaiken mistä reklamoimme jo heti alkuunsa.
Lattioiden alta paljastui reikiä eikä mitään pikkuruisia. Yhteyksiä suoraan  alapohjaan! Ja niistä kohdista mistä jo alun alkaen sanoin että haisee. Mistä haistoin viime keväänä ja kesällä hajuja. Mitkä koirakin merkkasi käynnillään. Sieltä löytyi sellaista mitä ei voi selittää vahingoksi. Vaan se on tuotettu täysin tahallisesti! Viime talvena kun nukuimme alakerrassa ja kannoin itkevää poikaa alakerrassa, ihmettelin kylmää lattiaa tietyssä kohdassa. Ei tarvitse enää ihmetellä. Kylmä oli portaiden alunenkin kun leluja sieltä siivosin, sitäkin ihmetellessä. Harva kai uudesta talostaan ensimmäisenä lattioita alkaa purkamaan?  Tai edes epäilee että yhteyksiä on alapohjaan sillä tavoin mitä sieltä lopulta paljastuikaan! Perkele!
Kyllä olen sitä mieltä että tallukkakin jo tajuaa että ei niin! Alkaa olla talomme "laatu" niin hävytöntä ja härskiä ettei tätä enää pysty ymmärtämään millään tasolla!  millaiset heppulit ym pilipaliveikot meidän taloamme rakensivat? Mitkä "kurssit" nää kaverit oli käyneet...? Ompelukone ajokorttikurssit korkeintaan..?? Ei jumalauta sanon minä!






Tupakka aski ihan vaan mittana kuvassa ettei mitään pikku reikiä ollut kyseessä.
Jos tähän jotain selitystä yrittää keksiä niin liekkö kyse siitä että lattia lienet ollut epätasainen juurikin noista kohdista kun laminaattia on alettu asentamaan? 
Bitumikermit on tietoisesti viilletty pois ja käytetty jotain kättä pidempääkin lattian pikatasotukseen?? Välittämättä pätkääkään mitä se jonkin ajan kuluessa aiheuttaa! Veto aukoista on kova kun tehokas liesituuletin pistetään päälle. Ilmankos ruokaa laittaessa haisikin ja ikkuna oli auki kuten olen täällä jo vuosia sitten kirjoitellut. Ja jokainen voi vaan miettiä miten paljon liesituuletinta on talossa käytetty 9 hengen perheen ruokia tehdessä. Ja erittäin allergisoituneen lapsen ruokia tuntikausia uunissa haudutelleena...ei jessus sentään.
Lienet ei lattia istunut siis paikoilleet. ja joku älykääpiö jamppa sitten päätti tehdä toimenpiteitä? Lattia saatiin siististi paikoilleen ja aukot piiloon. Kuka kurkkaisi uuden lattian alle? Ei kukaan.

Tämä sopii taloomme täydellisesti?? ..hohhoijaa..



Olemme myös tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa että nykyinen asunto alkaa kuoriutua asuessa varsin epäsopivaksi. Lämmityskauden alettua on ongelmia alkanut tulemaan, niinkuin vissiin homemörskissä tuppaa tekemään.
Kovat pakkaset eivät tuoneet meille onnea. Homekoirahan täälläkin merkkasi tietyt paikat eikä pienet hätäaputoimenpiteet ole auttaneet paljoa. Toivolla tässä ollaan ratsasteltu, niinkuin omassa mörskässä aikanaan. Sitten kun tulee kesä ja sitten kun tulee talvi niin helpottaa ja päläti päläti pää... Huonossa talossa ei helpota koskaan.Vielä henki kulkee, mutta kun toiveena olisi kuntoutua edes sen verran jotta kykenisi töitä tekemään, elämää on työikäisenä sentään jonkun verran vielä jäljellä.. Osa lapsista oireilee jonkin verran. Pahiten esikoiseni. kevättä jo pelkään valmiiksi jos parempaa kotia ei löydy! Herkistyimme oman talon aikaan myös vaikeasti siitepölyille.
Olemme koittaneet etsiä uutta kotia, jossa uskaltaisi alkaa elämään. Täällä on jo 2 huonetta pois käytöstä. Toinen huoneista haisee jo ihan terveidenkin nenään, haju siis alkoi yltymään kun lattialämmöt pamahti päälle kunnolla. Emme uskalla hankkia mitään suurempaa huonekalua koska eipä kiinnosta roudata taas irtaimistoaan toistamiseen kaatopaikalle!Säästöt on käytetty moneen kertaan homemörskään.
Tässä kohtaa olisi äärimmäisen tärkeää löytää meille terve koti!

Että voiko uuteen kotiin rakastua ensi silmäyksellä..? Tämä on opettanut että ei todellakaan voi!
On asuttava ne kaikki vuodenajat talossa jotta siitä voi todeta onko se hyvä vai huono??

Täytyy vaan hämmästellä että kohta ollaan muutaman vuoden päästä 40v. Elämä OLI taloudellisesti ja kaikin puolin hyvin mallillaan jolloin päätimme tehdä ison liikkeen elämässämme rakennuttamalla meille ison talon. Laittamalla sen juuri sellaiseksi kuin halusimme. Panostimme kalliisiin huonekaluihin koska ajattelimme kotimme olevan se ns. loppuelämän koti.

Mitä saimme?
Emme mitään, vaan menetimme näiden heppuleiden härskiyden takia ennenkaikkea terveyden ja omaisuutemme.
että sellainen lopputulos silläkin projektilla.
Ja tutkimukset talolla jatkuu edelleen. Mikään löydös ei uusimpien jälkeen enää yllätä.
Veikkaan että joku viemäriputkikin talon alla vuotaa..? ;)
Eipä enää yllättäisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti